Selvitä ennen lukuohjausta, mikä kiinnostaa | Lukemattomat

Mielenkiintolähtöinen työskentely

Mitä ideapajat ovat?

Kirjastoissa ei välttämättä tunneta kovinkaan hyvin niitä käyttäjäryhmiä, jotka eivät käytä kirjastoa aktiivisesti. Kirjastoa vain vähän käyttäviä ja lukemaan tottumattomia aikuisia tavoitetaan esimerkiksi kohtaamispaikoissa, erilaisissa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä, työllisyyspalveluissa ja oppilaitoksissa. Kun halutaan tutustua uusiin ryhmiin ja innostaa heitä kirjaston käyttäjiksi, voidaan apuvälineiksi ottaa erilaisia ideapajoja.

Ideapajat on tarkoitettu ohjaajan ja uuden ryhmän tutustumista varten. Niissä ohjaajat perehtyvät kohderyhmän kiinnostuksen kohteisiin, vahvuuksiin, tarpeisiin ja lukutottumuksiin. Ideapajat auttavat hahmottamaan, minkälaisia lukemiseen innostavia sisältöjä ryhmälle kannattaa tarjota.

Ennen tapaamista on hyvä tutustua ryhmän kanssa työskenteleviin ammattilaisiin. Ryhmien kanssa säännöllisesti työskentelevät ohjaajat osaavat kertoa toiminnasta ja tottumuksista. Ohjaajien kanssa yhteistyössä toteutettu ideapaja kutsuu myös aktiivisempaan osallistumiseen.

Kevyttä kahvittelua ja molemminpuolista tutustumista

Varsinaisessa ideapajassa vietetään aikaa osallistujien kanssa heille tutussa tilassa ja rakennetaan luottamusta kevyesti rupatellen ja kahvitellen. Molemminpuolisen tutustumisen tarkoituksena on saada osallistujat kertomaan mielenkiinnon kohteistaan sekä niistä teksteistä ja tarinoista, joiden parissa he viettävät aikaansa. Ohjaajan on tärkeää vinkata tekstien ja lukemisen moninaisuudesta, jotta osallistujat voivat nähdä erilaisten tekstien kosketuspintoja omaan elämäänsä. Työpajoissa tuodaan esiin positiivisia mielikuvia erilaisista teksteistä, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Siksi teksteihin tutustuminen kannattaa aloittaa teema- ja aihelähtöisesti, ei esimerkiksi kirjavinkit edellä. Turvallisen ympäristön luominen on ensijaista, jotta tekstien maailmaan sukeltaminen tuntuu houkuttelevalta.

Tutustumistapaamisten luonnetta määrittävät oma ja ryhmän käytettävissä oleva aika, tila ja ryhmän ohjaajat. Noin 1–2 tunnin tapaamisia voidaan järjestää 1–3 kertaa. Mahdollisimman jouheva sopeutuminen ryhmän muuhun aikatauluun ja taukoihin osoittaa, että ohjaaja välittää ryhmän toimintakulttuurista ja hahmottaa heille sopivia toimintatapoja.

Tapaamisissa keskustelevuus on avainasemassa. Näin osallistujat tuntevat tulevansa kuulluiksi ja saavat käsityksen, että ohjaaja on auttamassa juuri heitä. Tarkoituksena ei ole, että ryhmän tuntee ennalta täydellisesti, vaan tärkeintä on välitön ja utelias halu tutustua ja auttaa osallistujia tunnistamaan heille mielekästä luettavaa. Osallistujien mahdollinen passiivinen rooli ja epäkunnioittava käytös eivät yleensä johdu ohjaajasta, vaan ne ovat pitkällä aikavälillä muodostuneita tapoja reagoida uusiin, haastavalta tuntuviin tilanteisiin. Toisinaan voi olla avartavaa keskustella kahden kesken niiden kanssa, joihin ei saa ryhmämuotoisessa toiminnassa kontaktia.

Tapaamisissa työpajaideoiden keruuta edesauttavat kevyet harjoitteet keskustelun lomassa. Mukaan tapaamisiin voidaan ottaa myös aineistoa, jonka ajattelee ryhmää kiinnostavan tai joka on noussut ryhmässä esille. Vaikka ideapajat kannattaa järjestää mahdollisimman vapaamuotoisina ja joustavalla struktuurilla, on hyvä suunnitella harjoituksia keskustelun virittämiseksi ja osallistujien kiinnostuksen kohteiden kartoittamiseksi, jotta pajatoiminnan aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa.


Lue myös mielenkiintolähtöisistä kirjastopalveluista.


Harjoituksia ideapajoihin

  • Aforismeja lukemisesta

    Tavoite: Ohjaaja saa tietoa ryhmän lukutaidosta ja osallistujat onnistumisen kokemuksia tekstin parissa. Ryhmän ja ohjaajan välinen kommunikointi pääsee alkuun lukemiseen liittyvin ajatuksin.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 5–12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: tietokone ja projektori

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Soveltuu monenlaisille ryhmille. Harjoitus toimii myös ryhmissä, joissa ei lueta. Aforismien avulla päästään keskustelemaan henkilökohtaisen lukemattomuuden syistä.


    Työpajan kuvaus

    1. Jaa osallistujille paperilaput, joissa lukee “Lukeminen on kuin…”
    2. Näytä esimerkki aforismista, esim. “Lukeminen on kuin vanha auto, yskii, mutta kulkee eteenpäin”.
    3. Näytä dia, johon on kerätty runsaasti substantiiveja ja adjektiiveja.
    4. Pyydä osallistujia valitsemaan heidän omaa lukemistaan parhaiten kuvaava substantiivi ja adjektiivi.
    5. Auta osallistujia muotoilemaan aforismeja lukemisesta.
    6. Lue osallistujien kanssa aforismit ääneen.
  • Kirje tuntemattomalle

    Tavoite: Ohjaaja saa tietoa osallistujien ajatuksista, kokemuksista tai lempikirjoista. Ryhmän ja ohjaajan välinen kommunikointi lisää luottamusta.

    Kesto: 30–60 minuuttia

    Osallistujamäärä: 4–20

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: paperia, kirjekuoria ja kyniä

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: soveltuu esimerkiksi ryhmille, joissa itsenäinen työskentely on yhteistä tekemistä ja keskustelua luontevampaa.


    Työpajan kuvaus

    Kirje tuntemattomalle -harjoituksessa kirjoitetaan tuntemattomalle vastaanottajalle kirje. Kirjeet kätketään kirjaston kirjojen väliin. Jos paja toteutetaan kirjastossa, voivat osallistujat itse viedä kirjeen haluamansa kirjan väliin. Vaihtoehtoisesti ohjaaja voi kerätä kirjekuoriin suljetut kirjeet ja viedä ne kirjastolle.

    1. Pyydä osallistujia miettimään, mitä he haluaisivat kertoa anonyymisti itsestään tai elämästään tuntemattomalle. Kirjeessä voi kertoa jostakin kokemuksesta, antaa neuvoja, tsempata tai vaikka kehua kirjaa, jonka välistä kirje löytyy.
    2. Pyydä osallistujia kuvittelemaan henkilö, joka löytää kirjeen. Minkälaisen kirjan väliin kirje kannattaa laittaa, jotta kuviteltu henkilö löytää sen? Kuinka henkilö mahtaa reagoida kirjeeseen?
    3. Pyydä osallistujia kirjoittamaan oma kirje ja tarjoa tukea kirjoittamiseen.
  • Muotokuvateksti

    Tavoite: Tutustua ja saada osallistuja huomaamaan oman elämänsä merkittäviä ja häneen vaikuttaneita hetkiä.

    Kesto: 45 minuuttia

    Osallistujamäärä: 1 kerrallaan

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: kyniä ja paperia

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Hiljaiset, tukea vaativat passiiviset yksilöt. Testattu starttipajassa.


    Työpajan kuvaus

    Tee harjoitus yksilöllisesti jokaisen osallistujan kanssa.

    1. Haastattele osallistujaa. Haastattelussa voit käyttää seuraavia apukysymyksiä: Minkälaisen ensivaikutelman haluat antaa uusille ihmisille? Mistä haluat tulla muistetuksi? Millainen on jokin elämääsi myönteisesti vaikuttanut tapahtuma? Mikä on paras ominaisuutesi? Mistä kohtaamistasi ja selättämistäsi vaikeuksista muut voisivat saada kannustusta?
    2. Kirjoita osallistujan kertomaa mahdollisimman tarkasti ylös.
    3. Käy muistiinpanoja läpi osallistujan kanssa: Mitkä asiat tekstissä ovat kaikkein tärkeimpiä? Mitkä lauseet esitetään muotokuvassa ja mitkä voidaan jättää pois?
    4. Sommittele tekstistä osallistujan toiveiden ja tekstin ominaisuuksien mukaisesti runo, tarina, lista tai vaikka kollaasi.
    5. Lue muotokuvateksti osallistujalle ääneen. Anna teksti hänelle muistoksi.
  • Biisit kiertoon

    Tavoite: Tutustua osallistujiin heidän kuuntelemansa musiikin avulla ja herätellä keskustelua kappaleiden siivittämistä aiheista.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 5–12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Bluetooth-kaiutin tai äänentoisto sekä suoratoistopalvelulla varustettu puhelin tai tietokone

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Toimii musiikkiorientoituneelle ryhmälle. Testattu maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten kanssa.


    Työpajan kuvaus

    1. Kun osallistujat ovat löytäneet paikkansa, päätä osallistujien kanssa järjestys, jossa kukin halukas pääsee soittamaan sillä hetkellä mielessä olevan tai jostain aiemmasta biisistä mieleen juolahtaneen kappaleen.
    2. Aloita kappaleiden soittokierros omalla valinnallasi ja kerro alkuun, miksi valitsit kyseisen kappaleen tai mikä suhde sinulla kappaleeseen on. Kappaleiden on tarkoitus soida enemmän taustalla ja antaa virikkeitä keskustelulle.
    3. Pidä yllä keskustelua lyriikoista ja artisteista sekä kyseisen musiikin vaikutuksesta osallistujien elämään. Tällä tavoin pääset käsiksi heille mielekkääseen sisältöön.
  • Omakuva

    Tavoite: Tutustua osallistujiin ja heidän mielenkiinnon kohteisiinsa sekä virittää keskustelua osallistujien ja ohjaajan/ohjaajien välille.

    Kesto: 1–2 tuntia osallistujien määrästä riippuen

    Osallistujamäärä: maksimi 20

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Aikakauslehtiä, joita saa leikata, kyniä/tusseja, mediaikoneja (eri sovellusten logoja), liimaa, saksia, tyhjiä A3-papereita tai omakuvapohjia. Tila, jossa on riittävästi pöytiä työskentelyä varten. Mielellään pieniä pöytäryhmiä, joiden äärelle mahtuu 4–6 henkilöä.

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Soveltuu käytettäväksi erilaisten ryhmien kanssa tutustumiseen ja tiedonkeruuseen työpajojen pohjaksi. Tarjoaa osallistujille luovia ja visuaalisia keinoja kertoa, mistä he ovat kiinnostuneita. Testattu työkokeilussa olevien, ammattikoululaisten ja ammattikorkeakoululaisten kanssa.


    Työpajan kuvaus

    Omakuva-menetelmässä osallistujat leikkaavat, liimaavat, piirtävät ja kirjoittavat itseään kuvaavia asioita tyhjälle paperille ja keräävät niistä omakuvansa. Omien mielenkiintojen tuominen esille voi olla helpompaa kuvien kautta kuin asian sanallistaminen. Mukana kannattaa olla erilaisia aikakauslehtiä eri harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista, esim. tatuoinnit, autot, urheilu, kauneus ja ruoanlaitto. Kiinnostuksen kohteita voi myös piirtää ja kirjoittaa, jos lehdistä ei löydy sopivia kuvia.

    Tekemisen lomassa keskeistä on osallistujien kanssa keskustelu. Juttele osallistujien kanssa heidän mielenkiinnon kohteistaan, kysele eri aiheista sekä suuntaa osallistujien huomiota erilaisiin näkökulmiin. Korosta tehtävänannossa, ettei ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä omakuvaa, vaan jokainen tekee siitä itsensä näköisen omalla tyylillään.

    Jos osallistujia on paljon, voit jakaa heidät pienryhmiin ja laittaa jokaiseen ryhmään yhden ohjaajan vetämään keskustelua. Ohjaaja tekee omaa omakuvaansa yhdessä osallistujien kanssa, mikäli keskustelu ei lähde spontaanisti käyntiin.

    Lopuksi pyydä osallistujia esittelemään itsensä omakuvansa avulla. Korosta, että jokainen voi kertoa tai jättää kertomatta kuvastaan sen, minkä itse tahtoo. Samalla voitte keskustella yhdessä omakuvista nousseista samankaltaisuuksista tai erilaisuuksista ja ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa paremmin.

    Huomioi kuvista ryhmää eniten kiinnostavat asiat ja pohdi, voisiko niitä hyödyntää tulevien tapaamisten suunnittelussa jotenkin.


    Voit käyttää työpajassa erillistä tehtävänantoa, joka löytyy Materiaalit-sivulta.

  • Tekstiviikko

    Tavoite: Tutustua osallistujiin ja saada tietoa ryhmästä. Kiinnittää huomiota arkielämän tekstien, lukemisen ja kirjoittamisen moninaisuuteen sekä virittää keskustelua.

    Kesto: 1–1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 4–12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: A3-kokoista paperia tai/ja valmiita kuvapohjia. Erilaisia kyniä, mahdollisesti myös erilaisia valmiita mediaikoneja leikattaviksi sekä saksia ja liimaa. Riittävästi pöytätilaa työskentelyyn. Kolmea eri väriä post it -lappuja.

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Soveltuu käytettäväksi erilaisten ryhmien kanssa tutustumiseen ja tiedonkeruuseen työpajojen pohjaksi. Mahdollistaa itsestä kertomisen muutenkin kuin keskustelemalla. Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Alusta tekemistä herättämällä keskustelua ympäröivistä teksteistä, arkielämän lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä siitä, kuinka moneen asiaan luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan.

    1. Pyydä osallistujia ottamaan itselleen paperi, johon he kirjaavat tai piirtävät ylös omaa tekstiviikkoansa. Pyydä heitä kertomaan, millaisen lukemisen ja kirjoittamisen parissa he ovat kuluvan viikon aikana olleet. Muistuta, että tyyli on vapaa ja jokainen tekee omannäköisensä tuotoksen.
    2. Kerro osallistujille, että tekstiviikkojen kuvauksista tullaan keskustelemaan yhteisesti, mutta kenenkään ei ole pakko näyttää tai jakaa teostaan muille, jos ei halua.
    3. Tekemisen lomassa jututa osallistujia ja rohkaise heitä kertomaan ääneen omista tekstiviikoistaan ja erilaisista havainnoistaan lukemisesta ja kirjoittamisesta.
    4. Voit muunnella tekemistä ryhmän koon ja aktiivisuuden mukaan. Voit ohjata osallistujia pohtimaan lukemista ja kirjoittamista yhden ohjaustilanteen aikana tai eri tapaamiskerroilla. Voit samalla pyytää osallistujia kuvaamaan tarkemmin esimerkiksi sitä, minkä laitteen tai alustan kautta he ovat lukeneet, kenen tuottamia tekstejä he ovat lukeneet ja millaisia heidän lukemansa tekstit ovat olleet luonteeltaan. Vastaavasti voit pyytää osallistujia kiinnittämään huomiota siihen, millä välineellä ne on kirjoitettu tai mille julkaisualustalle, kenelle ne on kirjoitettu ja millainen tekstien sävy tai tyyli on ollut.
    5. Tuloksena paperille on muodostunut eräänlainen ​lukija- ja kirjoittajamuotokuva. Lopuksi rohkaise osallistujia jakamaan tekstiviikkomuotokuvat ja keskustelemaan niistä. Osallistujia ei kuitenkaan saa pakottaa tähän.

    Jatkotehtävä

    Jaa osallistujille kuusi post it -lappua, kaksi kutakin väriä (esim. 2 × punainen, 2 × keltainen ja 2 × vihreä).

    Lappujen kautta saat arvokasta tietoa tulevien pajojen järjestämiseen. Millainen lukeminen ja kirjoittaminen osallistujia kiinnostaa? Mikä on ehkä epämieluisaa ja mikä motivoivaa?

    Ohjeista osallistujia palaamaan vielä tekstiviikkoonsa ja kirjaamaan ylös seuraavia asioita:

     

    Punaiset laput

    • Lukeminen: Onko jokin teksti- tai kirjallisuuden laji tms. lukemisen kohde, josta et pidä tai tunne sitä omaksesi?​​ Onko esimerkiksi joitakin tekstejä, joiden lukemista et voi välttää, mutta ne eivät ole sinulle mieluisia?
    • Kirjoittaminen: Minkälaisen tekstin kirjoittaminen on erityisen ikävää? ​Onko tekstejä, joiden kirjoittamisesta et pidä, mutta joita sinun ehkä on pakko kirjoittaa?

     

    Keltaiset laput

    • Lukeminen: onko jokin luetun ​tekstin muoto, johon tutustuminen kiinnostaisi sinua tai mistä haluaisit saada lisää tietoa​ (esim. tieto- tai kaunokirjallisuus)?
    • Kirjoittaminen: onko jokin kirjoitetun tekstin muoto, johon tutustuminen kiinnostaisi sinua tai mistä haluaisit saada lisää tietoa?

     

    Vihreät laput

    • Lukeminen: Millaisia tekstejä luet erityisen mielelläsi?​ Onko jokin teksti- tai kirjallisuuden laji sinulle mieluisa? Mitä luet vapaa-aikanasi?
    • Kirjoittaminen: onko jokin kirjoitetun tekstin muoto, johon tutustuminen kiinnostaisi sinua tai mistä haluaisit saada lisää tietoa?​
  • Piirrä minä

    Tavoite: Tutustua ja saada tietoa ryhmästä.

    Kesto: noin 30 minuuttia

    Osallistujamäärä: 5–12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: kyniä/tusseja, tyhjiä A3-papereita ja tila, jossa on riittävästi pöytiä työskentelyä varten

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: piirtämisestä kiinnostuneille, hiljaiselle tai kieltä opiskelevalle ryhmälle


    Työpajan kuvaus

    1. Jaa osallistujille A3-paperi ja kynät sekä mahdollisuuksien mukaan värikyniä. Tämän jälkeen ohjeista heitä piirtämään oma pää paperin yläosaan sekä kirjoittamaan pään viereen oma nimensä ja synnyinseutunsa sekä ne kielet, joita he osaavat puhua.
    2. Pyydä ryhmäläisiä piirtämään kädet ja listaamaan niiden viereen joko piirtäen tai sanoin, millaisesta tekemisestä he pitävät.
    3. Ohjeista piirtämään vartalo ja sydän sekä listaamaan tai piirtämään itselle merkittäviä asioita ja ihmisiä elämässä. Lempiruokia voi myös mainita.
    4. Ohjeista ryhmäläisiä piirtämään jalat ja listaamaan tai piirtämään, miten ja missä he liikkuvat mielellään.
    5. Pidä esittelykierros. Pyydä osallistujia kertomaan kuvan avulla itsestään haluamallaan tavalla. Voit avustaa esittelyä joko kyselemällä kuvasta tai kertomalla, mitä näet kuvassa, mikäli se sopii tilanteeseen. Esittelykierroksen jälkeen ja sen lomassa voit tehdä huomioita yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista ryhmän sisällä.

     

    Voit lisätä tehtävään hauskuutta ja pyytää ryhmäläisiä piirtämään “väärällä” kädellä. Rajaa piirustusaikaa esimerkiksi kymmeneen sekuntiin jokaista tehtävää kohden. Työt voitte ripustaa tilan seinälle ja muodostaa näin yhtenäisen joukon piirustuksista. Joissakin tapauksissa tämä kollaasi toimii hyvin ryhmää yhdistävänä elementtinä ja muistuttaa tapaamisista.

  • Stop the press! -lehtitehtävä

    Tavoite: Tutustua osallistujiin ja saada tietoa ryhmästä. Esitellä erilaisia lehtiaineistoja.

    Kesto: 1–2 tuntia

    Osallistujamäärä: 4–12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Kyniä ja paperia, erivärisiä post it -lappuja, iso määrä erilaisia lehtiä (sanomalehtiä, harraste- ja aikakauslehtiä) sekä mahdollisesti myös paperia zine-pohjiin. Riittävästi pöytätilaa lehtien esillepanoon ja mukavia paikkoja lukemiselle.

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Erittäin helppo ja matalan kynnyksen tehtävä, joka soveltuu monille erilaisille ryhmille lukutaidon tasosta riippumatta. Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Asettele mukana tuodut lehdet esille kokoontumistilaan niin, että osallistujilla on hyvin tilaa liikkua ja tutustua lehtiin. Tehtävää on mahdollista muunnella eri tavoin.

    1. Ohjeista osallistujia tutustumaan lehtiin ja etsimään niiden joukosta heitä itseään kiinnostavia lehtiä. Kerro heille, että he voivat myös miettiä, miksi he kiinnostuivat tietystä lehdestä.
    2. Pyydä osallistujia merkkaamaan post it -lapulla ne lehdet tai jutut, joista he kiinnostuivat. Lappuun voi myös kirjoittaa, miksi osallistuja suosittelisia lehteä tai juttua muille. Voit käyttää tehtävässä myös erivärisiä post it -lappuja erilaisissa merkityksissä.
    3. Ohjeista osallistujia, että he voivat viedä lehden omalle paikalleen ja etsiä lisää mielenkiintoisia lehtiä.
    4. Voit keskustella osallistujien kanssa yleisesti lehtien lukemisesta samaan aikaan, kun teette tehtävää.
    5. Lopuksi tutustukaa yhdessä muiden anonyymeinä jätettyihin vinkkeihin.

     

    Jos aikaa on, voitte tehdä vielä jatkotehtävän, jossa ideoidaan omaa lehteä.

    1. Johdattele keskustelu siihen, millaisia lehtiä osallistujat itse lukevat ja millainen lehti on niin kiinnostava, että siihen olisi pakko tarttua.
    2. Pyydä osallistujia rakentamaan ideaa omasta lehdestä: jos saisitte perustaa teitä kiinnostavan lehden, millainen se olisi?
    3. Ohjeista suunnittelemaan lehti-ideaa esim. paperille (esim. zine-pohjan hyödyntäminen) tai vaihtoehtoisesti voitte vain keskustella aiheesta.
    4. Pyydä osallistujia pohtimaan muun muassa, mitä aihepiiriä lehti edustaisi, millaista sisältöä siinä olisi​, kuka lehteen kirjoittaisi, kuinka usein se ilmestyisi, ilmestyisikö se painettuna vai sähköisenä, mikä sen nimi voisi olla jne.
    5. Lopuksi keskustelkaa ja jakakaa lehti-ideat yhteisesti.

     

    Voit seuraavaa kertaa varten koota yhteen osallistujien vinkit. Laadi ryhmäläisille myös oman kirjastonne painettujen lehtien ja e-aineistojen vinkkilista niistä aihepiireistä, jotka kiinnostivat osallistujia.

  • Minua kiinnostaa…

    Tavoite: Helpottaa ja tukea mielenkiinnon kohteiden selvittämistä työskentelyn alkuvaiheessa.

    Kesto: 15 minuuttia

    Osallistujamäärä: ei rajoitusta

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: kyniä ja Kiinnostuksen kohteet -pohja tai oma listauksesi kiinnostuksen kohteista

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilijoiden, nuorten äitien ja nuorten kohtaamispaikassa käyvien ryhmässä. Sopii nopeaan ja joustavaan tiedonkeruuseen muun tutustumisen ohella.


    Työpajan kuvaus

    Kiinnostuksen kohteet -listan käyttö voi toimia muun tutustumisen tukena varsinkin silloin, jos ryhmä on kovin hiljainen ja yhteistä keskustelua on vaikeaa saada aikaan. Lomakkeeseen on kerätty listaa esimerkiksi erilaisista vapaa-ajan toiminnoista. Lomakkeen avulla saat mielenkiintoista tietoa siitä, millaiset asiat ryhmää kiinnostavat.

    Jaa osallistujille lomakkeet ja neuvo heitä merkitsemään valmiiseen pohjaan kaikki ne asiat, jotka heitä kiinnostavat. Kerää lomakkeet ja käy ryhmäläisten kanssa yhdessä läpi, millaisia asioita lomakkeissa erityisesti nousi esille. Voit hyödyntää lomakkeita tulevissa tapaamisissa. Listasta voit laskea ne asiat, jotka kiinnostavat ryhmää eniten.

  • Omat tavoitteet, toiveet ja odotukset toiminnalle

    Tavoite: Kartoittaa osallistujien tavoitteita ja motiiveja toimintaan osallistumiselle. Auttaa ohjaajaa tulevan toiminnan suunnittelussa.

    Kesto: 15–30 minuuttia

    Osallistujamäärä: maksimi 20

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: kyniä ja paperia sekä Tavoitteeni-harjoituspohjia

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Pidempään pajatoimintaan, jossa osallistujan oman motivaation ja tavoitteiden pohtiminen on tärkeää ja onnistuu. Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Kehota osallistujia miettimään omia tavoitteitaan, odotuksiaan ja toiveitaan toiminnalle. Kysy esimerkiksi, miksi he tulivat mukaan pajaan ja mitä he haluaisivat oppia sekä mikä on heidän päätavoitteensa toimintaan osallistumiselle. Voit käyttää valmista Materiaalit-sivulla olevaa Tavoitteeni-harjoituspohjaa.

    Korosta osallistujille, että tavoitteen ei tarvitse olla iso. Tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että osallistuja haluaa lukea tai kirjoittaa enemmän. Tavoitteena voi olla myös esimerkiksi se, että osallistuja haluaa tulla joka kerta paikalle hyvissä ajoin ja olla ihmisten kanssa enemmän tekemisissä tai että hän oppisi jotakin uutta tapaamiskerroilla.

    Pyydä osallistujia täyttämään lomake. Kerää paperit itsellesi, ja osallistujat saavat viimeisellä tapaamiskerralla paperit takaisin. Lopuksi voidaan katsoa, onko tavoitteisiin päästy.

    Tämä tehtävä on ennen kaikkea osallistujia itseään varten, eikä omia tavoitteita tarvitse välttämättä jakaa muiden kanssa. Jos osallistuja haluaa, hän voi jakaa muille omia tavoitteitaan. Rohkaise osallistujia tavoitteiden jakamiseen. Vastaukset ovat myös ohjauksen suunnittelua varten, jotta saat varmuuden siitä, mitä osallistujat haluaisivat toiminnalta.

  • Ystäväkirja

    Tavoite: Tutustuttaa osallistujia toisiinsa, antaa heidän kysyä toisiltaan itseään kiinnostavista aiheista sekä tuoda esille kysymysten ja vastausten avulla osallistujien mielenkiinnon kohteita.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: maksimi 20

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: tyhjiä A3-papereita, kyniä, teippiä tai sinitarraa ja tyhjää seinätilaa, johon saa kiinnittää papereita

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä


    Työpajan kuvaus

    Tämän harjoituksen tarkoituksena on, että osallistujat itse kysyvät muilta osallistujilta heitä kiinnostavista aiheista, jotta he tutustuvat toisiinsa.

    1. Ohjeista osallistujia miettimään, mitä he haluaisivat kysyä muilta ryhmän jäseniltä ja mitä he haluaisivat tietää muista osallistujista. Pyydä osallistujia kirjoittamaan vähintään yksi tällainen kysymys, mutta kysymyksiä saa kirjoittaa enemmänkin. Yksi kysymys kirjoitetaan yhdelle paperille, ja osallistujat vievät paperit johonkin tiettyyn kohtaan tilassa, esimerkiksi seinälle, sohvalle tai pöydälle.
    2. Kun kaikki ovat keksineet kysymyksensä, pyydä jokaista käymään vastaamassa jokaiseen kysymykseen. Ohjeista osallistujia kirjoittamaan jokaiseen paperiin ensin oma nimensä ja sen alle oma vastauksensa.
    3. Seuraavaksi anna osallistujille aikaa kierrellä ympäri huonetta tutustumassa muiden vastauksiin. Voitte käydä yhdessä läpi, millaisia kysymyksiä ja vastauksia löytyi. Kysyikö kukaan samaa kysymystä? Millaiset aiheet osallistujia kiinnostivat?
    4. Kerää lopuksi Ystäväkirja-paperit itselleen. Näistä kannattaa tutkia mahdollisia kiinnostuksen kohteita ja esille nousevia asioita seuraavien kertojen suunnittelua varten.

     

    Vinkki: Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, tehtävä voidaan toteuttaa myös yhteisenä ystäväkirjana. Tällöin pyydä jokaista osallistujaa askartelemaan omanlaisensa sivun esimerkiksi kartongille tarroista, piirroksista ym. ja kirjoittamaan vastauksensa sivulle. Kokoa sivut ja niputa ne yhdeksi kirjaksi. Kirjaa voidaan pitää kokoontumispaikassa esillä. Osallistujat voivat selata sitä sekä lisätä kysymyksiä ja vastauksia eri tapaamiskerroilla.

Tutustu lukuohjauksen työmuotoihin