Palvelukonseptit

Kuvaus

Selkolukupiiri on suomen kieltä harjoitteleville suunnattua toimintaa, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan lukupiiri-ideaan ja lukuharrastukseen sekä harjaannuttamaan suomen kielen taitoaan lukemalla helppolukuisia tekstejä ja keskustelemalla niistä. Lukupiirissä voidaan käyttää myös helppoja toiminnallisia menetelmiä, kuten pieniä runoharjoituksia ja kuvasta kertomista.

Tavoite

• kirjaston lukupiiritoiminnan tutuksi tekeminen
• kulttuuriharrastukseen ja kirjaston aineistoihin tutustuminen
• itselle mieleisten ja tarpeellisten aineistojen löytäminen
• kirjaston itsenäiseen ja aktiiviseen käyttöön opastaminen
• suomen kielen lukutaidon harjaantuminen
• mielipiteistä ja kokemuksista keskusteleminen ryhmässä.

Kenelle?

• suomen kieltä harjoitteleville
• osallistujilla on oltava vähintään lukutaidon alkeet suomen kielellä

Haasteet

Osallistuja ei välttämättä kerro, tai tiedä, oman lukutaitonsa tasoa, vaikka suomen kielen puhetaito voi olla ihan hyvä. S2-opiskelijoiden suomen kielen taito vaihtelee, joten jokaisen ryhmän kohdalla tulee erikseen miettiä, millaisia tekstejä on hyvä käyttää ja miten taataan se, että kaikilla on mahdollisuus ilmaista itseään. Ohjaajan on hyvä taitaa selkokielinen tai ainakin hyvin selkeä ilmaisu sekä ottaa ryhmien monikulttuurisuus huomioon.

Miten?

• Palvelu toteutetaan yhdessä sellaisen kumppanin kanssa, joka tavoittaa kohderyhmään kuuluvia potentiaalisia osallistujia, esimerkiksi S2-ryhmät ja muut kurssit, joissa on suomen kieltä harjoittelevia. Yhteistyökumppani tuo valmiin ryhmän kirjastolle. 
• Kirjastolta tarvitaan ainakin yksi ohjaaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa kirjaston tiloissa, ja osallistujamäärä on 8–10 henkilöä.
• Tapaamiset ovat tekstilähtöisiä. Aineistona on selkokielisiä tekstejä, ja niitä luetaan ääneen. Tekstit voivat olla myös tulosteena kaikkien osallistujien käytössä. Lukija voi olla ohjaaja tai joku ryhmäläinen. Kyniä on hyvä olla muistiinpanoja varten.
• Tarkoituksena on keskustella teksteistä ja niiden herättämistä ajatuksista ja asioista. Tehtävän aikana autetaan muita ymmärtämään tekstien sisältöjä ja pohditaan yhdessä tekstin sanomaa. Lukupiirissä käytetään paljon myös toiminnallisia ja luovia menetelmiä. Omien runojen tai tekstien kirjoittaminen annetuista sanoista, kuvaruno aikakauslehdistä leikatuista sanoista ja runomuotokuva ovat esimerkkejä helpoista menetelmistä. Tehtävät voi teemoittaa sopimaan luettavan tekstin aihepiiriin.

Kuvaus

Kesäkerho on luovasta kirjoittamisesta innostuville nuorille aikuisille suunnattu palvelu, joka rohkaisee lukemisharrastuksen pariin ja tarjoaa ryhmätoimintaa myös kesällä. Kerhossa tehdään luovan kirjoittamisen harjoituksia, vinkataan lukemista ja keskustellaan. Kerhoon ei tarvitse sitoutua tai ilmoittautua, mikä madaltaa kynnystä tulla mukaan.

Tavoite

• tarjotaan vapaata ja rentoa, matalan kynnyksen ryhmätoimintaa sellaisille nuorille aikuisille, jotka haluavat kokeilla luovaa kirjoittamista
• kerhossa on yhteisöllistä tekemistä myös kesäaikaan, kun monet kohtaamispaikat ja muut ryhmät lomailevat

Kenelle

• nuorille aikuisille, jotka haluavat kokeilla luovaa toimintaa ja harrastusta
• kirjastossa aikaa viettävät nuoret, jotka haluavat osallistua ryhmätoimintaan

Haasteet

• vapaan ryhmän muodostaminen ja kokoonpanon säilyttäminen
• ryhmää ei välttämättä opi tuntemaan kovinkaan hyvin ja sisältöä on vaikea suunnitella, jos jäsenet vaihtuvat

Miten?

• Kesäkerho on vapaa ryhmä, jota mainostetaan sosiaalisessa mediassa, kirjastossa ja kohdennetusti nuorten aikuisten verkostoissa. Kerho kokoontuu kesäaikaan kirjaston pihalla tai muussa epämuodollisessa paikassa kerran viikossa. 
• Kerhossa tehdään rentoja ja rentouttavia luovan kirjoittamisen harjoituksia, vinkataan lukemista ja keskustellaan. Kokoontumisissa on joka kerralla löyhä teema, jonka mukaan harjoitukset ja vinkit valitaan. Teemat voivat liittyä eri aisteihin, tai ne voivat olla yhteydessä johonkin mukavaan kesäiseen asiaan. Osallistujat voivat yhdessä päättää seuraavan kerran teemasta. 
• Kirjoitusharjoituksissa käytetään paljon konkreettisia materiaaleja, kuten kuvia ja esineitä sekä kaikkia aisteja. Materiaalien pohjalta kirjoitetaan pieniä tekstejä, joiden muoto voi olla vapaa, esimerkiksi laulun sanat tai jännityskertomus. Ryhmässä voidaan hyödyntää myös Spoken word -lavarunouden keinoja ja haluttaessa tuotokset voidaan esittää joko omalle ryhmälle tai järjestää erillinen tapahtuma esityksistä. Luovan kirjoittamisen tehtäviä voi kehittää itse tai tarvittaessa voidaan käyttää apuna erilaisia materiaalioppaita.

Kuvaus

Tietokierrokset ovat toisen asteen opiskelijoille ja lukiolaisille suunnattuja tapaamisia, jonka aikana tutustutaan vuorovaikutteisesti ja osallistavasti kirjaston palveluihin, kirjaston käyttöön ja tiedonhakuun. 

Tavoite

• tehdä kirjasto tutummaksi ja helpommin lähestyttäväksi kaikille opiskelijoille
• kierrosten avulla madalletaan kohderyhmän kynnystä tulla kirjastoon, käyttää kirjaston palveluita ja löytää mielenkiintoista tekemistä ja aineistoja

Haasteet

• toisen asteen opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä, johon kuuluu sekä aktiivisia kirjaston käyttäjiä että niitä, joilla ei ole juurikaan kokemusta kirjastosta ja sen palveluista
• kierrosten tulisi joustaa niin, että kirjastossa pystytään ottamaan huomioon opiskelijaryhmien erilaiset taitotasot ja kiinnostukset

Miten?

• Kierrokset toteutetaan yhdessä tietyn tahon kanssa, joka tavoittaa kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita. Toisen asteen oppilaitokset ovat tässä hyviä yhteistyökumppaneita.
• Kierroksilla tutustutaan kirjaston palveluihin, kirjaston käyttöön ja tiedonhakuun. Kierrokset vedetään osallistujien mielenkiinnon kohteet huomioiden. Tietoa näistä saadaan etukäteen opettajilta ja keskustelemalla ryhmän kanssa vierailun aluksi. Opastuksessa valitaan tiedonhaun esimerkit osallistujien esiin tuomien kiinnostuksen kohteiden ja esimerkiksi opintoalan mukaisesti. Tiedonhaun opastus pidetään helppona ja yksinkertaisena. Tarkoituksena ei ole niinkään oppia asiaa syvällisesti, vaan herättää kiinnostus ja antaa perustaidot. 
• Tehtävistä tulee tehdä houkuttelevat ja ajanmukaiset myös ulkoasultaan, ja lisätehtäviä voi varata edistyneemmille osallistujille. Kierroksen aikana voidaan jakaa esitteitä kirjaston palveluista (esimerkiksi e-aineistot) opettajille ja kaikille kiinnostuneille. Kierroksilla hyödynnetään aktivoivia ja osallistumista vaativia menetelmiä.

Kuvaus

Maahanmuuttajille suunnattu palvelu, jossa pari kertaa vuodessa järjestettävässä toiminnassa maahanmuuttajat tutustutetaan kirjastoon ja he saavat hankkia kirjastokortin.

Tavoite

• Palvelu innostaa ja tutustuttaa maahanmuuttajia käyttämään kirjastoa.
• Opastaa kirjaston käytössä. 
• Esitellä kirjaston palveluita.
• Tarjota mahdollisuus kirjastokortin hankkimiseen.
• Aktivoida, osallistaa ja innostaa kirjaston palveluiden käyttämiseen.

Kenelle?

Maahanmuuttajille.

Haasteet

Osallistujien vaihteleva kielitaito. Kirjastokorttien tekeminen saattaa kestää kauan, koska lomakkeiden täyttäminen voi olla vierasta ja tukea saatetaan tarvita paljon. Kirjastosuunnistus kartan avulla saattaa tuntua vaikealta, jos kartta käsitteenä on outo. Vaatii usean ohjaajan työpanoksen, jos ryhmä on iso. 

Miten?

• Toteutetaan yhdessä sidosryhmän kanssa, joka tavoittaa kohderyhmään kuuluvia esimerkiksi maahanmuuttajayhdistykset ja suomen kielen opintoryhmät.
• Vähintään yksi ohjaaja kirjastolta, jos toteutetaan pienimuotoisena, noin 8-15 henkilön ryhmälle. Jos toteutetaan pistetyöskentelynä ja samanaikaisesti on useampia ryhmiä, tarvitaan 3-4 ohjaajaa.
• Ohjaajien olisi hyvä hallita selkokielinen puhe tai muuten selkeä ilmaisu.
• Esivalmisteluna ohjaaja lähettää ilmoittautuneille ryhmille kirjaston käytön esittelyn, säännöt ja kirjastokorttihakemuksen. Ryhmä perehtyy opettajan johdolla ohjeistukseen ja täyttää kirjastokorttia varten hakemuksen ennen toimintaan tulemista.
• Kesto: Pistetyöskentely 45 minuuttia, kirjastosuunnistus ja kirjastokortin hankkiminen 45 minuuttia. 
• Kirjastoon rakennetaan lähekkäin 3-4 pistettä, joilla kirjastolainen esittelee kirjaston aineistoja ja palveluita messujen tapaan. Osallistujat  jaetaan pienryhmiin, jotka kiertävät pisteitä. Pisteillä ohjaaja kyselee ryhmän mielenkiinnonkohteista ja esittelee pisteen kiinnostukset ja kielitaidon huomioiden.
• Pisteet: 1. Selkokielinen kaunokirjallisuus; 2. Suomen kielen oppikirjat; 3. Sähköiset aineistot, levyt, elokuvat ja kirjastokino; 4. Monikielinen aineisto.
• Jokaiselle pisteelle  voidaan tehdä lisäksi myös selkokielinen opastuskortti, joka kertoo jonkin tärkeän asian kirjaston käyttösäännöistä. 
• Pistetyöskentelyn jälkeen ryhmät opettajan/ohjaajien johdolla tekevät kirjastosuunnistuksen, jossa kartan ja vihjeiden avulla etsitään pisteillä esitellyt aineistot kirjastosta.

• Vaihtoehtona pisteet voivat sijaita eri puolilla kirjastoa aineistojen luona. Tällöin yksi ohjaaja voi kiertää ryhmän kanssa kanssa pisteet ja samalla näyttää paikat kirjastossa. Jos osallistuva ryhmä on isompi, joka pisteellä voi olla oma esittelijä. Silloin osallistujat  jaetaan pienryhmiin, jotka suunnistavat pisteeltä toiselle.  
• Toiminnan päätteeksi osallistujat ohjataan asiakaspalveluun tekemään kirjastokortit. Jos valmiiksi täytetyt korttihakemukset kerätään tilaisuuden aluksi, voidaan kirjastokortit tehdä taustatyönä valmiiksi odottamaan. 

Kuvaus

Maahanmuuttajataustaisille suunniteltu palvelukonsepti, jossa osallistujat pääsevät esittelemään kirjastoihin omaa synnyinmaataan koskevaa kulttuuriaineistoa.

Tavoite

• Kulttuurisen ymmärryksen lisääminen maahanmuuttajataustaisen ja ympäristön välillä. 
• Maahanmuuttajataustaisten oman kulttuurin tukeminen.
• Kirjaston tekeminen tutuksi. 
• Tiedonhakutaitojen vahvistaminen. 
• Suomen kielen tukeminen.

Kenelle?

Maahanmuuttajille ja kantaväestölle.

Haasteet 

• Maahanmuuttajan kielitaito ei välttämättä riitä oman kulttuurin esittelemiseen suomen kielellä.
• Kantaväestöä ei aina saada innostettua mukaan.

Miten?

Pyritään lisäämään kirjaston ja asiakkaiden vuorovaikutusta ja tekemään näin kirjastojen käyttäjistä tekijöitä.

• Toteutetaan yhdessä sidosryhmän kanssa, joka tavoittaa kohderyhmään kuuluvia potentiaalisia osallistujia, esimerkiksi aikuiskoulutuskeskus tai kristillinen opisto.
• Kirjaston henkilökunnasta saadaan yhteyshenkilö, jonka kanssa hanketta koordinoidaan.
• Kirjaston henkilökunta avustaa osallistujia etsimään kirjastosta eri osastoilta ja verkkolähteistä löytyvää sopivaa aineistoa.
• Maahanmuuttajataustaiset rakentavat pienimuotoisen näyttelyn, jossa esittelevät omaa kulttuuriaan valitsemallaan tavalla.

Kuvaus

Lukemaan harjaantumattomille ja heidän kanssaan töitä tekeville ohjaajille suunniteltu palvelu, joka madaltaa kynnystä aloittaa lukuharrastus.

Tavoite 

• Löytää mieleistä suomenkielistä aineistoa helposti.
• Madaltaa kynnystä tarttua kirjaan.

Kenelle?

Suomen kieltä harjoitteleville ja kantaväestölle, joka ei harrasta lukemista, tai jolla on heikko lukutaito.

Haasteet

• Sopivan selkokielisen aineiston löytäminen ja sen esitteleminen kiinnostavasti. 
• Selkoaineiston esittely yhdenvertaisena vaihtoehtona kirjallisuuden kentässä niin, ettei kuulija tunne itseään huonommaksi kuin muunlaisen kirjallisuuden lukijat.

Miten? 

• Kirjavinkkaaja (kirjastonhoitaja) vierailee kohderyhmän luona esittelemässä selkokielisiä kirjoja.
• Järjestä selkokielinen aineisto teemoittain esimerkiksi kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja lasten kirjallisuus.
• Jaa ryhmä kolmeen osaan. Kukin ryhmä asettuu pisteelle.

Pisteillä työskentely noudattaa alla olevaa kehää:

1. Ohjaaja esittelee selkokielisen aineiston.
2. Jokainen osallistuja valitsee kirjan oman mielenkiinnon mukaan.
3. Osallistuja tutustuu kirjaan rauhassa (15 minuuttia). On hyvä, jos tilassa on sohvia tai erilaisia paikkoja, joihin voi vetäytyä hetkeksi lukemaan ja tutkimaan kirjaa.
4. Jokainen ryhmäläinen kertoo mielipiteensä valitsemastaan kirjasta ja perustelut. Tämä voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, pareittain tai ryhmässä.
5. Jokainen tekee myös pienen suosituksen: Kenelle suosittelet kirjaa? Suosittelijan nimi tai nimimerkki kannattaa laittaa mukaan. Jokainen kirjoittaa oman lapulle vinkin, jota voidaan hyödyntää joko saman ryhmän tai muun ryhmän kanssa myöhemmin.

Kuvaus

Luovista aloista kiinnostuneille, luovien alojen kurssien opiskelijoille ja keräilijöille suunnattu palvelu, joka tutustuttaa kirjaston näyttelytoimintaan. Palvelun ideana on tarjota tietoa kirjastossa järjestettävän näyttelyn mahdollisuuksista ja apua ja ohjeita oman kirjastossa järjestettävän näyttelyn suunnitteluun. Palvelu myös rohkaisee tuomaan esille omaa harrastusta ja kiinnostuksen kohteita.

Tavoite

• Tutustuttaa kirjaston näyttelytoimintaan ja -tiloihin.
• Innostaa osallistujia oman harrastuksen esiintuomiseen ja siitä kertomiseen.
• Tuoda esille osallistujien kiinnostuksen kohteita.
• Antaa osallistujalle ohjeita ja apua oman näyttelyn perustamiseksi kirjastoon.

Kenelle?

Ensin luovista aloista kiinnostuneille, joilla on teoksia, joista tehdä näyttely. Toisena keräilijöille, joilla on kokoelma, jonka haluavat saada esille. Kolmantena opiskelijaryhmille, joilla on luovien alojen kursseja.

Haasteet

• Osallistujat eivät välttämättä rohkaistu jättämään hakemusta näyttelyn järjestämiseksi. 
• Eri tasoiset osallistujat voivat myös kokea haastavana kirjallisen suunnittelutyön, vaihtoehtoisesti kannattaa tarjota muita menetelmiä suunnitelman tekoon, esimerkiksi visuaalinen suunnitelma.

Miten?

• Toteutetaan yhdessä sidosryhmän kanssa, joka tavoittaa kohderyhmään kuuluvia potentiaalisia osallistujia esimerkiksi taidealojen oppilaitokset ja kurssit, oppilaitosten kurssit, joissa toteutetaan luovia teoksia.
• Järjestetään esimerkiksi puolivuosittain, sen mukaan, miten usein kirjastossa tehdään päätös uusista näyttelytiloihin valittavista näyttelyistä.
• Esitellään ryhmälle kirjaston näyttelytilat ja opastetaan, miten kirjaston näyttelytiloihin voi hakea vuoroa järjestää oma näyttely. Voidaan myös tutustua kuvien ynnä muiden avulla kirjastossa aiemmin olleisiin näyttelyihin. Keskustellaan myös näyttelyä ja teoksia kuvaavien tekstien tärkeydestä osana onnistunutta näyttelyä.
• Pohditaan omaa näyttelyä, jonka jälkeen laaditaan pieni visuaalinen suunnitelma omasta näyttelystä kirjastossa. Suunnitelmassa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
  • Näyttelyn pääsanoma, tavoite, kohderyhmä.
  • Näyttelyyn tulevat teokset, esineet, mitä ja mistä? 
  • Näyttelyssä olevat tekstit, millaisia ja mistä? Näillä tarkoitetaan teosten nimien lisäksi teoksiin liittyviä pieniä kirjoitettuja tarinoita ja näyttelyn taustaa avaavia tarinoita, jotka ovat esillä näyttelyssä.
  • Karkea piirros näyttelystä.

Tämän jälkeen käydään yhdessä läpi suunnitelmia. Halutessasi voitte myös pohtia pareittain tai pienissä ryhmissä, miten teknologiaa ja sosiaalista mediaa voisi hyödyntää näyttelyssä esimerkiksi markkinoinnissa ja kävijöiden osallistamisessa. Esimerkiksi erilaiset somen arvonnat, hashtagit, QR-koodit ynnä muut voivat olla esimerkkejä tällaisesta. Voidaan myös pohtia erilaisia näyttelyyn liittyviä oheistapahtumia, esim. näyttelyn avajaisia ja luentoja.

Lopuksi halukkaat voivat jättää hakemuksen oman näyttelyn järjestämisestä kirjastolla. 

• Voit hyödyntää suunnittelussa ja toteutuksessa tähän palveluun liittyviä materiaaleja, löydät ne Materiaalit-sivulta.

Kuvaus

Kirjastolla järjestettävä tapahtuma, joka on suunnattu uusille korkeakouluopiskelijoille. Pisteitä kiertämällä opiskelijat saavat tietoa kirjaston heille suunnatuista palveluista ja lopuksi kierrettyään pisteet saavat haalarimerkin.  

Tavoite

• Tutustuttaa opiskelijat kirjaston palveluihin.
• Rohkaista opiskelijoita käyttämään kirjaston palveluita opiskeluissa ja vapaa-ajalla.

Kenelle?

Korkeakouluopiskelijoille, suunnattu erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta myös muille kiinnostuneille.

Haasteet

• Opiskelijat eivät saavu kirjastolle, jos haalarimerkkiä ei koeta tarpeeksi hyvänä palkintona.
• Tapahtuma kilpailee muiden opiskelijatapahtumien kanssa.
• Tapahtumaan on matalampi kynnys osallistua, jos kirjasto on muutenkin tuttu. Ei välttämättä innosta lukemattomia.
• Yhteistyö opiskelijatapahtumia organisoivien järjestöjen kanssa on tärkeää, muuten voi olla hankala tavoittaa opiskelijoita.

Miten?

• Toteutetaan yhdessä opiskelijatapahtumia organisoivan järjestön kanssa. Järjestöltä tärkeää saada etenkin markkinointi- ja suunnittelutukea. Olisi hyvä saada järjestöltä henkilöresursseja myös tapahtuman ajaksi vetämään pisteitä, antamaan haalarimerkkejä tai muuta sellaista.
• Sovitaan appropäivä(t) ja suunnitellaan markkinointi ja haalarimerkki yhdessä opiskelijajärjestön kanssa.
• Suunnitellaan pisteet ja niillä tapahtuva toiminta. Pisteistä on hyvä tehdä aktivoivia, ja niille voi sijoittaa pieniä tehtäviä. Pisteille valitaan esittelyyn erityisesti kohderyhmän kannalta olennaiset palvelut, esimerkiksi Seinäjoen kirjaston valikoimassa Pommari-soittohuone, Verstas (3D-tulostus, grafiikkatyöpiste, vinyylileikkuri ja niin edelleen), äänikirja-/musiikki-/peliaineistot ja Tuuppari (henkilökohtainen lukuohjaus).
• Valitaan pisteille vetäjät, tässä kannattaa miettiä kirjaston henkilökunnan lisäksi yhteistyötä oppilaitosten kanssa, esimerkiksi 2. tai 3. vuoden kirjastoalan opiskelijoiden hyödyntäminen esittelijöinä. Esittelijät ovat pisteillä koko tapahtuman ajan ja antavat appropassiin leimat suoritetusta pisteestä. Suoritettuaan kaikki pisteet tai osan pisteistä, voi haalarimerkin noutaa sovitusta paikasta täydellä appropassilla.

Kuvaus

Päivän kestävä pelitapahtuma kirjastolla, jossa on mukana sekä konsoli- että lautapelejä menneiltä vuosikymmeniltä esimerkiksi 1980- ja -90 -luvuilta. Tapahtumassa on mahdollisuus pelata vanhoja pelejä, ihailla vanhoja pelikonsoleita, keskustella asiantuntijoiden kanssa ja saada pelivinkkejä, kuunnella paneelikeskustelua ja kilpailla peleissä. 

Tavoite

• Tuoda kirjastoa esille monipuolisena viihtymispaikkana.
• Esitellä kirjaston peliaineistoja.
• Tarjota nostalgiahetkiä.

Kenelle?

Nostalgiasta ja peleistä nauttiville nuorille aikuisille. Kohderyhmää voi tavoitella myös suuntaamalla sisältöä kohderyhmäläisten lapsille.

Haasteet

• Yhteistyökumppaneiden puuttuminen voi johtaa siihen, ettei saada tarpeeksi kiinnostavaa sisältöä.

Miten?

• Toteutetaan yhdessä paikallisten peliyhdistysten kanssa. Peliyhdistyksillä on tietoa alan asiantuntijoista, kiehtovista puheenaiheista ja laitteista.  
• Suunnitellaan päivän ohjelma, johon voi sisältyä esimerkiksi seuraavia:
  • Mahdollisuus pelata retropelejä ja kokeilla ja ihailla retropelikonsoleita;
  • Asiantuntija paikalla vastaamassa kysymyksiin ja jakamassa pelivinkkejä, pitämässä puheenvuoroja; 
  • Jaetaan tietoutta pelikonsoleista ja niiden historiasta esimerkiksi infograafeja;
  • Paneelikeskustelut (aiheena esimerkiksi pelinostalgia, pelien kehittyminen, pelikulttuurit);
  • Kirjaston peliaineistot esillä ja lainattavissa;
  • Pelikilpailuja.
• Varataan tarpeeksi henkilökuntaa ja yhteistyökumppanien edustajia päivän toteuttamiseksi.
• Tärkeää on markkinointi myös yhteistyökumppaneiden kanavissa ja verkostoissa.

Kuvaus

Aikuiset voivat varata ajan ja lukea koiralle esimerkiksi tenttimateriaaleja tai mitä tahansa.

Tavoite

Tarjota nuorille aikuisille ja aikuisille mahdollisuus kehittää lukutaitoaan ja auttaa muistamaan opiskeltavia asioita. Rohkaista henkilöä, jolla on lukivaikeus, lukemaan koiralle, joka ei arvostele.

Kenelle?

Esiintymisjännitystä poteville, lukivaikeuden omaaville, opiskelijoille tai muille aikuisille, jotka tahtovat lukea koiralle.

Haasteet

• Aikuiset eivät rohkaistu varaamaan aikaa, jos kokevat toiminnan lapsekkaaksi tai noloksi.
• Aikuiset eivät varaa aikaa itselleen, jos luulevat, että toiminta on suunnattu vain lapsille. Markkinoinnin onnistuminen on tärkeää.

Miten?

• Toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi Kennelliiton lukukoirien kanssa. Heillä on lukukoirat ja ohjaajat. Yhteistyökumppanin kanssa sovitaan päivät ja kellonajat, jolloin koirat ovat käytettävissä.
• Sovitaan päivä, jolloin koirat ja ohjaajat tulevat kirjastolle, ns. tutustumispäivä. Halukkaat lukijat ja muut kiinnostuneet voivat tulla tällöin paikalle, tutustua koiriin ja varata ajan myöhemmälle ajalle lukuhetkeen. Hetkiä voi varata myös esimerkiksi sähköpostitse myöhemmin. Tärkeää on tiedottaa sekä tutustumispäivästä että ajanvarauksen tapahtumisesta.
• Lukuhetkiä varten varataan rauhallinen suljettu tai avoin tila, jossa on lukuhetkessä läsnä koira, ohjaaja ja lukija. Lukuhetkeen voi varata sopivia teoksia ja ohjeistaa, että lukija voi tuoda myös oman lukuaineiston.
• Lukuhetket ovat noin 15 minuutin mittaisia. 
• Markkinoinnilla on tärkeä rooli toiminnan onnistumisessa. On tärkeää, että nuoret aikuiset ja aikuiset ymmärtävät, että tämä toiminta on suunnattu nimenomaan heille, ei lapsille. Tärkeää on myös, että toiminnasta tehdään sellaista, ettei se ole aikuisten mielestä liian lapsellista tai noloa.

Kuvaus

Paja on kuntouttavan työtoiminnan uusille ryhmille tai muille pienille ryhmille suunnattu palvelu, jolla pyritään tuomaan kirjastoa ja kohderyhmälle suunnattuja palveluita tutuksi. Palvelulla pyritään myös auttamaan ryhmäytymistä kertomalla omista mielenkiinnonkohteista. Paja koostuu neljästä eri osiosta tavoitteineen, kesto noin neljä tuntia.

Tavoite

• Tarkastella omaa oppimista ja oppia uusia oppimista helpottavia tekniikoita ja sovelluksia (lukirastit).
• Tutustua kirjaston kohderyhmälle suunnattuun palveluvalikoimaan (kirjastokierros).
• Tutustua verkkokirjastoon ja tiedonhakuun (verkkokirjasto).
• Löytää ja suositella itseään ja muita kiinnostavaa aineistoa (vertaisvinkkaus).

Kenelle?

Kuntouttavan työtoiminnan ryhmät, muut pienet, valmiit ryhmät (esim. koululuokat).

Haasteet

Pajan kesto on pitkä, joten keskittyminen koko pajan ajan voi olla osalle haastavaa. Pajassa on monta erityyppistä osiota, joiden haltuun ottaminen voi olla ohjaajalle haastavaa alussa. Lukirastit on erityisesti osio, johon kannattaa perehtyä ja jota erityisesti kannattaa suunnitella etukäteen.

Miten?

• Toteutetaan yhteistyössä sidosryhmän kanssa, jolla valmiita, pienehköjä ryhmiä. Ideaalikoko ryhmälle on max 10 hlöä. Paja vaatii vähintään kaksi vetäjää, mikäli ryhmäkoko on suurempi, niin useampia vetäjiä.
• Paja koostuu neljästä eri osiosta:

1. Lukirastit
   Lukirastit perustuvat Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n (Jose) kehittelemään ideaan, jota on muokattu kirjastomaailmaan sopivaksi Seinäjoen kaupunginkirjaston Lukirastit kirjastoon -hankkeessa. Lukirastit tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa oppimistaan; mikä on itselle ominaista oppimisessa, ja voisiko rasteilta saada kokeilemisen arvoisia vinkkejä omaan käyttöön sovellettavaksi. Pienissä ryhmissä kokeillaan muun muassa erilaisia oppimisen apuvälineitä ja tutustutaan oppimista helpottaviin sovelluksiin. Rasteilla suoriutumisia ei arvioida, eikä mitään tuotoksia tarvitse esittää, oleellista ovat opiskelijan itselleen saamat kokemukset. Aikaa kullakin rastilla on noin 10 minuuttia ja työskentelyn lomassa toki käydään yleistä keskustelua kyseiseen rastiin liittyen. Kokonaisuudessaan rasteihin on hyvä varata noin reilu tunti/puolitoista tuntia aikaa.
   Rasti 1 Korvilla kuuleminen
   – Celian äänikirjat ja mobiililaitteiden mahdollisuudet kuunnella tekstiä
   – Voice Dream- sovellus sekä Voice Aloud Reader
   – vastamelukuulokkeiden kokeileminen
   – keskittymisen avuksi painokäärmeet, nystyrätyyny, isot istuinpallot
   Rasti 2 Käsillä tekeminen
   – rohkaistaan käyttämään luovia menetelmiä opiskelussa
   – konkreettista tekemistä opiskeltavasta asiasta esimerkiksi muovailuvahan/multilink-palikoiden ynnä muiden avulla
   Rasti 3 Merkinnät ja muistiinpanot
   – kokeillaan, millaisin eri merkintätavoin voi helpottaa asian mieleen painamista ja oppimista
   – käsitekarttojen tarkastelua
   Rasti 4 Kalenterointikikat
   – pysähdytään miettimään kalenteroinnin merkitystä ajanhallinnan ja suunnittelun kannalta
   – kokeillaan kalenterointia
   Rasti 5 Tekstikokonaisuudet haltuun
   – tutustutaan kokonaisuuden haltuunottoon silmäilevän pikalukutekniikan avulla
   – kokeillaan lukemista mahdollisesti helpottavia lukikalvoja ja –viivaimia
2. Kirjastokierros
   Kirjastokierroksen aikana käydään läpi kirjaston palveluita ja toimintoja. Kiinnitetään huomiota erityisesti kohderyhmää kiinnostaviin osa-alueisiin. Kierroksen pituus noin 45 minuuttia.
3. Verkkokirjasto
   Kierroksen jälkeen osallistujille näytetään verkkokirjasto ja käydään lyhyesti läpi, miten sieltä voi hakea kirjaston aineistoa.
4. Vertaisvinkkaus
   Lopuksi annetaan osallistujille aikaa hakea kirjastosta 1-3 itseä kiinnostavaa aineistoa (kirjoja, levyjä, pelejä, lehtiä ja niin edelleen). Rohkaistaan kysymään apua aineiston etsinnässä myös palvelupisteiltä ja käyttämään verkkokirjastoa tiedonhaussa. Lopuksi osallistujat esittelevät muille valitsemansa aineistot ja perustelevat, miksi ottivat juuri ne.

Kuvaus

Paranormaaleja tai true crime -aiheita käsittelevät illat, joissa ilta pohjautuu jomman kumman teeman ympärille. Illoissa olisi esillä aiheeseen liittyviä ilmiöitä ja esimerkiksi seuraavia: kauhukirja/true crime -vinkkaus, kirjailija- tai asiantuntijavieraita ja luentoja, pakohuone, podcastit, elokuva, tietovisa, itsepuolustuksen opetusta.

Tavoite

• Mahdollisuus tutustua paranormaaleihin ilmiöihin tai true crime -aiheeseen turvallisella tavalla.
• Esitellä ja tuoda tutuksi kirjaston true crime ja kauhuaineistoa.

Kenelle?

Aiheesta kiinnostuneille.

Haasteet

• True crime -ilta täytyy toteuttaa siten, että kunnioitetaan uhrien omaisia, eikä tehdä huvia rikoksista. Käsittelyyn kannattaa valita ulkomaisia, tai vanhempia kotimaisia, rikoksia ja pysyä aiheen käsittelyssä yleisellä ja asiallisella linjalla, menemättä liiaksi yksityiskohtiin.

Miten?

• Iltaa voidaan suunnitella yhteistyökumppaneiden ja vierailijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita/vierailijoita voivat olla muun muassa paikalliset museot, podcastit, yritykset, ammattikorkeakoulun opiskelijat, kirjailijat (paranormaali-ilta) tai poliisi, podcastit, itsepuolustusta kouluttavat tahot, paikalliset yritykset, ammattikorkeakoulun opiskelijat, kriminaalipsykologit/kriminologit (true crime -ilta).
• Suunnitellaan illan kulku ja valitaan sopivat toiminnat illalle. 

Paranormaali-illan sisältöjä voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

Kirjailijavieras (puhumaan paranormaaleista ilmiöistä ja teoksistaan), kauhukirjavinkkausta (liittyen paranormaaleihin ilmiöihin), kauhuelokuvanäytös (esimerkiksi K-16 elokuva, popcorneja), kauhu-/kummitusteemaisen podcastin kuuntelu/live-esiintyminen (podcast kuunnellaan tai nauhoitetaan kirjastolla), paranormaaliteemainen pakohuone, tietovisa (liittyen paranormaaleihin ilmiöihin). 

True crime -illan sisältöjä voivat olla seuraavat:

Kirjailijavieras (puhumaan true crime -ilmiöstä ja rikoksista), true crime -kirjavinkkaus, kauhuelokuva/rikoselokuva (K-16, popcorneja), true crime -teemainen podcast (kuunnellaan tai podcastin tekijät nauhoittavat kirjastossa), tietovisa (liittyen true crime -ilmiöön, esimerkiksi Yhdysvaltojen kuuluisat sarjamurhaajat ja rikostapaukset), pikaitsepuolustuskurssi (vartin perusteet itsepuolustukseen, mitä on hyvä huomioida), kriminologi/kriminaalipsykologin luento (esimerkiksi mikä ajaa ihmisen rikoksen partaalle?)