Lukuohjaus

Aktivoiva, elämyksellinen ja innostava lukemisen tuki

Lukuohjausmalli on väline aikuisten lukutaidon ja -innon tukemiseen kirjastoissa. Malli on suunniteltu ensisijaisesti kirjastojen käyttöön, mutta sen osa-alueita voivat hyödyntää kaikki aikuisten ohjauksen ja tukemisen parissa työskentelevät tahot.

Työskentely pohjautuu kohderyhmän mielenkiinnon kohteisiin, tarpeisiin ja motivaatioon, joita selvitetään mielenkiintolähtöisellä työskentelyllä ideapajoissa. Mielenkiintolähtöisessä työskentelyssä valitaan sopiva työskentelymuoto: sanataidepajoja, tekstitreenejä tai henkilökohtaista lukuohjausta. Eri harjoitusten soveltaminen on kuitenkin suositeltavaa ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Lukuohjausmalli on väline aikuisten lukutaidon ja -innon tukemiseen kirjastoissa. Työskentely pohjautuu kohderyhmän mielenkiinnon kohteisiin, tarpeisiin ja motivaatioon. Mielenkiintolähtöisen työskentelyn pohjalta valitaan sopiva työskentelymuoto: sanataidepajoja, tekstitreenejä tai henkilökohtaista lukuohjausta.

Katso video lukuohjausmallin esittelystä (kesto 1:23).

Testatut työpajamuodot

Kunkin osa-alueen alta löytyy testattuja työpajamuotoja kuvauksineen sekä harjoitteita, jotka on kehitetty pidettyjen ideapajojen pohjalta. Kuvauksissa kerrotaan kyseisen työpajamuodon tavoite, kesto, osallistujamäärä, tila-, laite- ja materiaalivaatimukset sekä haastavuustaso. Haastavuutta on arvioitu asteikolla 1–3 (1 = helppo, 2 = keskiverto, 3 = vaativa) ja tasolla tarkoitetaan osallistujilta kyseisessä työpajamuodossa vaadittavaa aktiivisuutta. Kuvauksissa esitetään, millä ryhmillä työmuotoa on testattu ja millaisia huomioita hankkeessa on tehty menetelmien soveltuvuudesta. Kaikki hankkeessa testatut menetelmät eivät ole mukana, sillä joukkoon on valittu vain toimiviksi todetut työskentelymuodot.

Toimiaksesi ohjaajana sinulta ei vaadita aiempaa kokemusta sanataideohjaajana, opettajana tai erityispedagogina. Oma halu, into ja mielenkiinto auttavat alkuun. Laadittujen työpajakuvausten ja harjoitteiden on tarkoitus tukea sekä antaa esimerkkejä ja selkeä käsitys siitä, miten aikuisten lukuohjaamisesta tulee luonteva osa kirjastolaisten työnkuvaa. Kun lukuohjaamisen aloittaa, on syytä olla itselleen armollinen ja suhtautua ohjaukseen oppimistilanteena. Toimintaa voi kehittää vasta, kun se on synnyttänyt reaktioita. Kokeneemmat ohjaajat voivat antaa kommentteja suunnitelmasta, mutta koska jokainen ryhmä, yksilö ja tapaaminen ovat ainutlaatuisia, itse ohjaustilanteessa saa hyödyllisintä palautetta. Työpajojen muokkaaminen ja soveltaminen omiin ja ryhmän tarpeisiin on sallittua ja erittäin suotavaa.

Työpari tai apuohjaaja helpottaa lukuohjaukseen tarttumista. Kaksin tai ryhmässä työpajaa suunnitellessa saa varmemman olon ohjauksen sisällön toimivuudesta. Lisäksi ohjaustyössä kehittyminen on nopeampaa, kun kokemuksia voidaan reflektoida. Useampien ohjaajien mukanaolo myös mahdollistaa isompien ryhmien kohtaamisen ja työpajaosuuksien jaksottamisen.

Lukuohjaaminen vaatii

  • heittäytymiskykyä
  • omien vahvuuksien tuntemista
  • taitoa arvioida osallistujien lukutaitoa ja yleistä käsityskykyä sisältöjen suunnittelusta ja ohjaustilanteista (nämä kehittyvät ryhmään tutustumalla ja kokemuksen kautta)
  • sopivien materiaalien, harjoitusten ja aineistojen löytämistä ja muokkaamista
  • kykyä kuunnella, rohkaista ja eläytyä
  • rohkeutta tarttua myös itselle vieraiden kulttuurituotteiden haltuunottoon, esimerkiksi tosi-tv, rap ja some
  • halua ja kiinnostusta oppia uutta
  • halua johdattaa lukemisen ja tekstien maailmaan.

Kuuntele, miten Veera Kivijärvi kuvaa sanataideohjaamista heikosti lukeville aikuisille (kesto 2:19). Lue äänitiedoston tekstivastine tästä.


Tutustu mielenkiintolähtöiseen työskentelyyn