Sanataidepajat

Osallistujille räätälöidyissä sanataidepajoissa herätellään kohderyhmän mielenkiintoa tekstejä kohtaan elämyksellisin ja osallistavin menetelmin. Pajoissa voidaan hyödyntää sanataiteen menetelmien lisäksi muita taiteen lajeja, kuten musiikkia, kuvataidetta ja draamaa. Lukeminen ja kirjoittaminen eivät välttämättä ole se kärki, jolla toimintaa markkinoidaan osallistujille. Kohderyhmää lähestytään sen sijaan heitä kiinnostavat aiheet ja teemat edellä. Kohderyhmän mielenkiintoja voi selvittää esimerkiksi ideapajojen avulla.

Katso video sanataidepajojen esittelystä (kesto 00:58).

Huomaathan, että esimerkeissä käytetyt aineistot ovat vain esimerkkejä. Voit valita omiin pajoihisi juuri sinun ryhmällesi sopivia aineistoja!


Selkokieli osaksi työpajoja

Tämä osio sisältää myös sanataiteen ja selkokielen yhdistäviä harjoitteita. Tutustu selkokirjallisuuteen ja ota selkokielinen materiaali mukaan sanataidepajoihin. Käytä erilaisia selkokirjoja tai Selkosanomia yleiskielisten tekstien rinnalla. Mieti, miten eri ryhmien kohdalla korostat selkokieltä, sillä selkokieli saattaa luoda myös ennakkoluuloja. Näin ollen henkilö, joka hyötyisi selkokielestä, saattaa jättää selkokirjan lukematta.

Selkokielen käyttö on tärkeää myös puheessa. Käytä tilannekohtaisesti selkopuhetta tai vähintään selkeää puhetta. Ota katsekontaktia, puhu suoraan osallistujille ja panosta vuorotteluun puheessa. Käytä arkielämästä tuttuja sanoja ja tavallista puhekieltä. Osoita ilmein ja elein, että olet kiinnostunut. Anna osallistujille aikaa vastata.


Näin aloitat sanataidetoiminnan kirjastossasi

  • Tutustu sanataiteen kenttään! Sanataidekoulut ovat tuottaneet nettisivuilleen runsaasti tietoa, materiaaleja ja ohjeita sanataidetoiminnan järjestämiseen. Esimerkiksi Suomen sanataideopetuksen seuran nettisivuille on koottu sanataiteen toimijoita.
  • Mieti, minkälaiseen tarpeeseen ja minkälaiselle kohderyhmälle haluat järjestää sanataidetoimintaa. Tutustu kohderyhmääsi hyvin esimerkiksi ideapajojen avulla ja verkostoidu kohderyhmän tuntevien ammattilaisten kanssa. Ainakin alkuvaiheessa kannattaa suosia valmiita, kutsuttuja ryhmiä yksittäisten kävijöiden tavoittelemisen sijaan.
  • Tutki kirjaston ja yhteistyökumppaneiden tiloja ja pohdi, missä sanataidetoiminta olisi ryhmän tarpeiden kannalta paras järjestää. Aloitetaanko toiminta ryhmän omissa tiloissa, kuten oppilaitoksessa tai kohtaamispaikassa, vai kutsutaanko ryhmät suoraan kirjastoon?
  • Suunnittele toiminta ryhmän tarpeiden ja omien resurssiesi mukaan: Voit järjestää yksittäisen sanataidepajan, koko kauden jatkuvan viikoittaisen ryhmän tai kaikkea siltä väliltä. Yksi sanataidetuokio voi olla kestoltaan noin 1–2 tuntia.
  • Ota rennosti! Toimintaa aloitellessasi tarvitset suunnitteluaikaa harjoitusten ja materiaalien suunnitteluun ja laatimiseen. Suunnittelu kuitenkin helpottuu ja nopeutuu kokemuksen karttuessa. Kokeile rohkeasti erilaisia harjoitteita ja työtapoja. Huomaat vain testaamalla, minkälaiset harjoitteet, struktuurit eli toiminnan rakenteet ja materiaalit toimivat missäkin ryhmässä.
  • Sanataidetuokio koostuu yleensä yksinkertaisista palikoista: lämmittelystä ja jään murtamisesta, päivän teemaan tutustumisesta, varsinaisista sanataideharjoitteista, harjoitusten purkamisesta ja loppurentoutumisesta. Tuokion ei tarvitse olla viikkoja hiottu spektaakkeli, kunhan siinä on selkeä teema ja struktuuri, mukavia harjoitteita ja hyvä henki.

Katso video, miten epäonnistumiset ovat opettaneet (kesto 4:07).


Kokeile inspiraattoria!

Inspiraattori arpoo sekä menetelmän että aiheen. Inspiraattorin avulla voit pohtia työpajaa suunnitellessasi, sopiiko kyseinen kokonaisuus ohjattavalle ryhmälle. Ennen inspiroitumista valitse yksi kolmesta kategoriasta: ideatyöpaja, sanataidetyöpaja tai tekstitreeni.


Esimerkkejä sanataidepajoista

  • Sometarina

    Tavoite: Tavoittaa kohderyhmää ja saada houkuteltua helpoin keinoin mukaan tarinankerrontaan. Herättää kiinnostusta tarinoihin ja kirjaston tai muun toimijan palveluihin. Voidaan käyttää myös ennakkomarkkinointina ryhmien tai tapahtumien yhteydessä.

    Kesto: noin 1-2 viikkoa

    Osallistujamäärä: rajaton, voidaan tehdä avoimeksi tai käyttää aiemmin kohdatulle ryhmälle

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: sometili, jolla on jo seuraajia, Instagram-osaamista

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu Lukemattomien mahdollisuuksien Instagram-tilillä.


    Kuvaus

    Sosiaalisen median (tässä Instagram) kautta osallistetaan nuoria aikuisia kehittelemään yhdessä tarinaa. Tarinasta kannattaa viestiä yhteistyökumppaneille, joiden kautta saadaan lisää osallistujia. 

    1. Aloitus värikkäästi ja kiinnostavasti. Toimii parhaiten, jos saadaan nuoria aikuisia esimerkiksi opiskelijoita tai jokin ryhmä mukaan tekemään pohjatyötä ja mukaan someviestintään. Tarinoiden alut voi kehittää itse, tai käyttää valmiita tarinoita. Voidaan myös kirjoittaa uusi juoni johonkin tunnettuun tarinaan. Alkuun tarjotaan helppoja tapoja osallistua, äänestyksiä ja valintatilanteita. Vain klikkaus riittää. Visuaalisuus ja huumori on tärkeä osa sometarinaa.
    2. Ohjaaja kommentoi ja on aktiivisesti mukana vastaamassa kysymyksiin ja reagoimassa. Aikataulu on esillä ja huomioidaan myös kesken mukaan tulevat osallistujat. 
    3. Varsinaiset kirjoitustehtävät valitaan pienimuotoisiksi ja kevyiksi. Kirjoitustehtävä voi olla esimerkiksi sähköpostilla palautettava teksti, josta ohjaaja kasaa tarinaa verkossa julkaistavaksi. Mukaan otettavien tarinaosuuksien kirjoittajat voidaan palkita esimerkiksi elokuvalipuilla tai muilla pienillä palkinnoilla.  
    4. Tarina huipentuu ja lopettaminen tapahtuu selkeästi.
  • Sanomalehtiotsikosta tarinaksi

    Tavoite: Tutustua sanomalehtien otsikointeihin, niiden tuomiin mielikuviin ja monitulkintaisuuteen sekä klikkiotsikoihin.

    Kesto: noin 1-2 tuntia

    Osallistujamäärä: maksimissaan 15

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: sanomalehtiä, kyniä, paperia

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Pajan aluksi kannattaa jutella otsikoinnista ja ottaa puheeksi esimerkiksi viikon mieleenpainuvimmat, mukavimmat tai oudoimmat otsikot. Voidaan jutella myös klikkiotsikoista ja otsikoiden merkityksestä. Tärkeää on jutella myös otsikoiden monitulkintaisuudesta. 

    1. Alkuun voidaan tehdä lämmittelytehtävä. Lämmittelytehtävässä pyydä osallistujia selaamaan lehtiä ja etsimään niistä hauskoja, erikoisia, huomiota herättäviä, outoja, hyviä tai muuten kiinnostavia otsikoita. Pyydä heitä kirjoittamaan ylös otsikot ja lehden tiedot. Pyydä osallistujia pohtimaan, aiheuttiko otsikko heissä negatiivisia vai positiivisia tunteita ja miksi. Käykää tämän jälkeen valitut otsikot yhdessä läpi ja pohtikaa, miksi mikäkin otsikko herätti kerääjänsä huomion.
    2. Lämmittelytehtävän jälkeen siirrytään varsinaiseen tehtävään tai voit aloittaa tällä tehtävällä.
      Kerää dialle valmiiksi erilaisia otsikoita. Pyydä osallistujia valitsemaan keräämistäsi otsikoista heitä puhuttelevin. Voit myös vaihtoehtoisesti pyytää heitä valitsemaan yksi otsikko lehdistä löytämistään. 
    3. Pyydä osallistujia kirjoittamaan valitsemastaan otsikosta tarina. Muistuta heitä, ettei heidän tarvitse tietää, mistä uutinen kertoo, vaan tarina voi ja saa olla fiktiivinen. Pyydä kirjoittamaan otsikosta ja keskittymään otsikon luomiin mielikuviin.
    4. Ohjeista osallistujia pohtimaan otsikon sanoja kirjaimellisesti. Löytyykö sanoista useampia merkityksiä, voiko ne ymmärtää monella tavalla? Voit pyytää osallistujia pohtimaan otsikon tarinaa seuraavien apukysymysten avulla:
      Mistä kaikki sai alkunsa?
      Mitä lauseen takana tapahtuu?
      Keitä tapahtumassa on mukana?
      Mikä käännekohta tarinassa on?
      Miten tarina päättyy?
      Pohdi myös, olisiko otsikon voinut ymmärtää muilla tavoin, miten?
    5. Lopuksi käykää läpi otsikot ja niistä syntyneet tarinat.
  • Omaelämäkertapaja

    Tavoite: Oman tarinan kertominen ja oman elämän tarkastelu eri näkökulmista, lukuvinkit ja yleistiedon karttuminen.

    Kesto: noin 1 tunti

    Osallistujamäärä: 3–10

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: elämäkertateoksia, tyhjiä papereita ja kyniä

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Sopii ryhmille, joilta sujuu omasta menneisyydestä puhuminen toisille. Testattu vankilaryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    1. Tarjoa aloittelukahvit.
    2. Pidä lämmittelytehtävä, jonka kesto on noin 5–10 minuuttia. Kysy osallistujilta, millaisen oman liputuspäivän he haluaisivat ja mistä syystä se perustettaisiin, jos sellainen olisi mahdollista. Voit kertoa esimerkkejä liputuspäivistä meiltä ja maailmalta.
    3. Tutustukaa elämäkertakirjallisuuteen noin 10 minuuttia. Valitse muutama kohderyhmää kiinnostava elämäkerta esiteltäväksi. Katselkaa yhdessä  kannet ja takakannet läpi. Voit myös lukea pieniä lainauksia.
    4. Anna osallistujille tehtäväksi kirjoittaa oman elämäkerran takakansiteksti. Käyttäkää aikaa noin 20 minuuttia. Voitte ottaa mallia esimerkkikirjoista.
    5. Esitelkää omat tuotokset noin 10 minuutissa.
    6. Jos haluat, voit koota seuraavaksi kerraksi osallistujien elämäkerrat monisteiksi.
    7. Vinkkaa samalla selkokirjoja: ota työpajaan mukaan myös selkokielisiä elämäkertoja, esimerkiksi Mannerheimin, Kekkosen ja Kimi Räikkösen elämäkerrat tai muita, joista osallistujat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita.
  • Rentoutumista ja hemmottelua -työpaja

    Tavoite: Pajan tavoitteena on rentoutuminen ja hyvä olo. Sanataide toimii välineenä rentouttavan hetken järjestämiseen.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 3–12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: runoäänitteitä ja äänikirjoja, kyniä, paperia sekä taidekuvia

    Tilavaatimukset: mahdollisuus rentoutumiseen ja mukavaan asentoon

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: testattu ammattikoululaisten ryhmässä, vapaan luovan kirjoittamisen kesäkerhossa ja vankilaryhmässä


    Työpajan kuvaus

    Rentoutukaa äänikirjan avulla noin 15 minuuttia.
    Rentoutuksessa kuunnellaan runoja, lyhyitä tarinoita ja katkelmia kirjasta lepoasennossa ja silmät kiinni, esimerkiksi viltin alla. Muun muassa seuraavat teokset sopivat rentoutushetkeen hyvin:

    • Runoa!-runolevy, Otava
    • Ääniä lännestä -runolevy, Lounais-Suomen kirjailijat ry. 2018
    • Sinikka Nopola: Matkustan melko harvoin ja muita kirjoituksia, WSOY
    • Helena Sinervo: Runoilijan talossa
    • Tuija Takala: Hyvä päivä (selkokielisiä novelleja)
    • Vesa Ämmälä: Pieni hiljainen mies (selkokielisiä novelleja, joissa päähenkilönä on mies)

     

    Rentoutumisen jälkeen käytetään noin 30 minuuttia aikaa meditatiiviseen kirjoittamiseen. Valitse ryhmällesi sopiva tai sopivat harjoitukset (a, b tai c):

    a. Läsnäolevan kirjoittamisen harjoitus

    Sulje silmät. Havainnoi ympäristöä ilman näköaistia. Mitä ääniä kuulet? Tulevatko ne kaukaa vai läheltä? Mitä tunnet kehoasi vasten? Havainnoi ilmavirtaa, lämpötilaa ja istuma-asentoa. Erittele mahdollisimman tarkasti havaintoja ja tuntemuksia. Harjoituksen tarkoituksena on pysähtyä käsillä olevaan hetkeen. 

     

    b. Meditatiivisen kirjoittamisen harjoitus (Suurla 1998: Meditatiivinen eli dialoginen kirjoittaminen). Harjoituksen tarkoituksena on ajattelun selkeytyminen ja pohdiskelevan kirjoittamisen harjoitteleminen. Voit myös ennen harjoitusta kertoa ryhmälle intuitiosta.

    1. Aluksi hiljennytään.
    2. Muotoile kysymys ja kirjoita se paperille.
    3. Etsi vastaus kysymykseen intuitiostasi.
    4. Reagoi vastaukseen ja muotoile seuraava kysymys sen pohjalta.
    5. Kirjoita toinen vastaus kysymyksen pohjalta ja esitä jälleen uusi kysymys.
    6. Lue kirjoituksesi.

     

    c. Kuvasta kirjoittaminen

    1. Aseta pöydälle postikortteja ja kuvia erilaisista taideteoksista. Kuvat kannattaa valita niin, että niissä kuvataan selkeästi jokin hahmoa ja ympäristöä.
    2. Katselkaa kuvia ja valitkaa kuvista yksi.
    3. Jokainen osallistuja kertoo vuorollaan, minkä kuvan valitsi ja mitä kuvassa näkee.
    4. Kirjoitetaan! Anna seuraavat kirjoitusohjeet rauhallisessa, ryhmälle sopivassa tahdissa: 1. Kirjoita, kuka kuvassa esiintyy; 2. Kuvaa, missä hahmo on; 3. Kuvaa, mitä hahmo tekee; 4. Kuvaa, mitä hahmo tuntee; 5. Kirjoita, miten joku toinen hahmo tulee kuvaan mukaan ja mitä tapahtuu; 6. Kuvaa, minkälainen muutos toisen hahmon ilmestymisestä seuraa.

    Kirjoitukset käydään läpi suullisesti.

    Loppuharjoituksena suljetaan silmät ja rauhoitutaan. Kuunnellaan, minkälaisia ääniä kuuluu mahdollisimman kaukaa ja minkälaisia ääniä mahdollisimman läheltä.

  • Kauhua ja suljettuja huoneita -paja

    Tavoite: Lukuvinkit, uusiin kulttuurisisältöihin tutustuminen ja yleistiedon karttuminen, ryhmässä toimiminen ja omien ajatusten jakaminen toisten kanssa.

    Kesto: 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 4–12

    Haastavuus: 2

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Esimerkkiteokset, suljetun huoneen arvoitus -tehtävä, juliste tai suuri kuva, jossa on mahdollisimman paljon henkilöitä ja tapahtumia. Mahdollisuus työskennellä pöydän ääressä.

    Soveltuvuus: Soveltuu jännityksestä pitäville. Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Valitse kirjallisuutta osallistujien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Esimerkkipajassa työllisyyspalvelun ryhmässä oltiin kiinnostuneita psykologisesta kauhusta, true crimesta, salatieteistä ja spekulatiivisesta fiktiosta.

    • Keskustelkaa, miksi kauhu ja rikokset kiehtovat.
    • Kokoa kaksi esittelypistettä, rikospiste ja yliluonnollinen piste.
    • Rikospisteellä vinkataan valittuja teoksia ja keskustellaan niistä. Esittele suljetun huoneen arvoitus -kirjallisuudenlaji. Tehkää luovan kirjoittamisen tehtävä Suljetun huoneen arvoitus Materiaalit-sivulla.
    • Yliluonnollisella pisteellä vinkataan valitut teokset ja keskustellaan niistä. Tehkää yliluonnollisen pisteen yhteisöllinen tarina: Katselkaa julistetta tai suurta kuvaa, jossa on paljon henkilöitä. Ideoikaa, minkälainen kauhutarina kuvan hahmoista ja miljööstä saadaan. Käytä seuraavia apukysymyksiä: Kuka katoaa? Kenen menneisyys paljastuu? Kenellä ei ole puhtaat jauhot pussissa?

     

    Rikospisteen teoksia

    • Bagge: Se murhaa joka osaa. Dekkarin tekemisen taito. Docendo.
    • Flynn: Teräviä esineitä. WSOY.
    • Morgan: Muuntohiili. Like.
    • Kouvolan dekkaripäivien parhaita novelleja vuosilta 2017 ja 2018.

     

    Kauhupisteen teoksia

    • Järvinen: Musta paholainen ja muita vanhoja suomalaisia kauhukertomuksia ja kummitusjuttuja. Nysalor.
    • Häkkinen & Iitti: Valonkantajat. Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Like.
    • Hautala: Kuokkamummo. Tammi.
    • Hautala, Leinonen & Myllymäki: Tuoretta verta. Kauhukirjoittajan opas.
  • Iskelmäpaja

    Tavoite: Laululyriikkaan tutustuminen tekstilajina, tekstin analysoiminen, oman version tuottaminen ja sen suullinen esittäminen ääneen lukemalla.

    Kesto: noin 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 5–12

    Haastavuus: 2

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Esimerkkikappaleet YouTubesta tai levyltä, kappaleiden lyriikat paperille printattuna. Tilassa tulee olla äänentoisto.

    Soveltuvuus: Genreä vaihtamalla pystyy muokkamaan eri ryhmien toiveiden mukaiseksi. Iskelmäpaja on ideoitu ja testattu ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten miesten ryhmissä.


    Työpajan kuvaus

    1. Kuunnellaan yhdessä valitut iskelmäkappaleet.
    2. Jokainen valitsee suosikkinsa ja lukee biisin lyriikat.
    3. Keskustellaan yhteisesti, mistä kukin biisi kertoo, kenelle biisissä puhutaan ja mitä sanoitusten minä haluaa.
    4. Jokainen tuottaa oman version kappaleesta.
    5. Halukkaat saavat lukea mukaelmansa ääneen tai antaa ohjaajalle ääneen luettavaksi.
    6. Pajan purku: Mikä oli hauskaa? Mikä haastavaa?
  • Nuorille aikuisille räätälöidyt kirjastokierrokset

    Tavoite: Nuorille aikuisille räätälöidyt kirjastokierrokset tekevät kirjastoa tutuksi osallistujien kiinnostuksen kohteet huomioiden ja osallistujia aktivoiden.

    Kesto: 15–60 minuuttia

    Osallistujamäärä: 3–12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Riippuu toteutuksesta.

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Testattu kohtaamispaikan ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Esimerkkejä räätälöidyistä kirjastokierroksista

    Kirjastokierros suljettujen ovien taakse

    Kierroksella ryhmä pääsee tutustumaan kirjojen palautusketjuun ja kuulemaan, mitä kirjaston kulisseissa tehdään. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan myös esimerkiksi kellarissa, kirjavarastossa tai ullakolla.

    Kierroksen varrella ohjaaja kertoo hauskoja yksityiskohtia esimerkiksi vanhoista kirjaston työntekijöistä, kummitusjuttuja, knoppitietoa ja pieniä historiaan liittyviä tietoiskuja. Osallistujia aktivoidaan pitämällä yllä keskustelua ja jutustelemalla perinteisestä opastetusta kierroksesta poiketen. Mahdollisuuksien mukaan kierrokselle voidaan järjestää pieniä sanataide- ja muita tehtäviä.

     

    Vinkkauskierros

    Vinkkauskierrosta edeltää ideapaja, jossa on käyty läpi ryhmää kiinnostavia harrastuksia, ilmiöitä ja tekemisiä. Vinkkauskierroksella esitellään näiden pohjalta valittuja aineistoja ja näytetään, mistä aineistot löytyvät. Muista vinkata myös selkokirjoja!

     

    Parhaat hengailupaikat -kierros

    Esitellään kirjastossa paikat, joissa on mukavinta viettää aikaa itsekseen tai pienellä porukalla.

  • Reseptityöpaja

    Tavoite: Työpajan tavoitteena on tutustua reseptin muotoon ja kirjoittaa oma resepti itseä kiinnostavasta aiheesta.

    Kesto: noin 1 tunti (vaiheet 1–3) + 15 minuuttia (vaihe 4)

    Osallistujamäärä: 3–12

    Haastavuus: 2

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Työpajassa tarvitaan erilaisia keittokirjoja, myös selkokielisiä keittokirjoja (Niina Mälkiä: Gourmee on helppo nakki, Tuomas Kilpi: Vegaani selkokielellä), tyhjiä papereita ja kyniä. Mielellään pöytätilaa työskentelyyn.

    Soveltuvuus: Testattu ammattioppilaitoksen kokkiopiskelijoiden kanssa.


    Työpajan kuvaus

    1. Valmiisiin resepteihin tutustuminen. Ota pajaan monenlaisia keittokirjoja, joiden avulla tutustutaan ruokareseptin muotoon. Keskustele osallistujien kanssa siitä, mitä osia reseptissä on (luettelo tarvittavista aineksista ja niiden määristä, valmistusvaiheen kuvaus vaihe vaiheelta, mahdollisesti luettelo tarvittavista työvälineistä, valmistukseen ja eri työvaiheisiin kuluva aika sekä ehkä kuva valmiista ruoasta/leivonnaisesta).
    2. Ohjeista, että jokainen voi tuottaa reseptin itseään kiinnostavasta aiheesta tai sellaisesta aiheesta, jonka haluaisi reseptin muodossa neuvoa toiselle (esimerkiksi auton öljynvaihto, kissan piirtäminen lyijykynällä, iltameikin tekeminen, mato-ongella kalastaminen). Reseptin muotoa voi soveltaa monipuolisesti erilaisissa yhteyksissä, jossa tekeminen etenee vaiheittain. Reseptipajan osallistujat voivat hyödyntää itselle tärkeää aihetta/tekemistä ja miettiä, miten sitä voisi ohjeistaa kavereille. Ohjeista miettimään, mitä tarvikkeita tekeminen vaatii. Mitä vaiheita tekemiseen kuuluu? Kuinka kauan tekeminen kestää? Mitä muuta pitää ottaa huomioon? Mietitään myös sitä, millaisia sanoja kannattaa käyttää, jotta reseptiä voi hyödyntää sellainen, joka ei tiedä asiasta mitään.
    3. Jaa osallistujat pienryhmiin ja ohjeista tutustumaan toisten resepteihin. Miettikää yhdessä reseptin kirjoittamista tehtävänä. Mikä siinä on helppoa ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
    4. Jatkotehtävä: Jos aikaa on käytettävissä hyvin, voit pyytää osallistujia myös miettimään, millaisen somepäivityksen kukin tekisi reseptistään. Pyydä kirjoittamaan pari lausetta siitä, miten kukin kuvailisi tekemäänsä reseptiä ja miten mainostaisi sitä niille, joille sen haluaisi jakaa.
  • Myy auto netissä! -työpaja

    Tavoite: Työpajan tavoitteena on laatia käytetyn auton myynti-ilmoitus, joka on humoristinen tai yllättävä, huomiota herättävä ja täynnä elettyä elämää.

    Kesto: noin 45 minuuttia + (toinen vaihe 30 minuuttia)

    Osallistujamäärä: 3–12

    Haastavuus: 2

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Työpajassa tarvitaan printattuja (tai esim. PP-esityksessä seinälle heijastettuja) esimerkkejä auton myynti-ilmoituksista, kopioita etukäteen laaditusta tyhjästä myynti-ilmoituslomakkeesta (tai tyhjiä papereita) ja kyniä sekä pöytätilaa työskentelyyn.

    Soveltuvuus: Ryhmät, joissa osallistujat ovat kiinnostuneita autoista. Testattu ammattioppilaitoksen sähköalan opiskelijoiden kanssa.


    Työpajan kuvaus

    1. Ohjeista tehtävä vaihe vaiheelta. Tutkitaan yhdessä käytettyjen autojen myynti-ilmoitusten esimerkkejä. Mitä myynti-ilmoituksissa kerrotaan? Mikä ilmoituksissa herättää mielenkiintoa?
    2. Pajan osallistujat päättävät, millaisesta autosta (esim. oma, vanhempien tai unelmien auto) kukin ilmoituksen laatii.
    3. Jokainen täyttää myynti-ilmoituksen perustiedot. Jos on valmis lomakepohja, täytetään se. Jos ei ole, ohjaaja voi luetella rauhallisesti edeten perustiedot, jotka myynti-ilmoituksessa kerrotaan (esim. auton merkki, vuosimalli, moottori, mittarilukema, vaihteisto, vetotapa, viimeisin katsastusajankohta jne.).
    4. Perustietojen lisäksi myynti-ilmoituksessa on tärkeä kuvailla auton ulkonäköä, ominaisuuksia ja/tai erityisominaisuuksia. Siinä kerrotaan, mitkä ovat auton parhaat  ja huonoimmat puolet. Siinä voidaan kertoa auton aikaisemmista omistajista, auton historiasta ja aikaisemmista seikkailuista.
    5. Valmiita myynti-ilmoituksia voidaan lukea ääneen pienissä porukoissa.
    6. Työpajaan voi liittää myös toisen vaiheen: Siinä osallistujat kirjoittavat myytävänä olevan auton ostajan profiilin. Pajan osallistujat pohtivat, minkälainen ihminen ostaisi auton, josta juuri kirjoitin myynti-ilmoituksen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti ja muita tuntomerkkejä). He kuvailevat, miksi juuri tämä ihminen haluaisi ostaa myytävänä olevan auton.
  • Leikkaa ja liimaa -työpaja

    Tavoite: Työpajan tavoitteena on tehdä oma teksti itseä kiinnostavasta aiheesta leikkaamalla ja repimällä lyhyitä lauseita ja yksittäisiä sanoja ja kirjaimia lehdistä.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 3–12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Työpajassa tarvitaan aikakauslehtiä, joita voi repiä ja leikellä, tyhjiä papereita, saksia, liimaa ja kyniä. Lisäksi runokirjoja/laululyriikoista koottuja kirjoja/aforismikokoelmia, selkokirjoja, Selkosanomat ja niin edelleen. Riittävästi pöytätilaa työskentelyyn.

    Haastavuus: 1

    Soveltuvuus: Sopii puuhastelusta ja käsillä tekemisestä pitäville sekä visuaalisesti orientoituneille ryhmille. Testattu ammattioppilaitoksen rakennusalan opiskelijoiden kanssa ja kuntouttavassa työpajatoiminnassa.


    Työpajan kuvaus

    1. Ohjeista tehtävä ja esittele joitakin esimerkkejä (esim. Kaisa Happosen ja Karri Miettisen Revi se -kirjan avulla). Voit levittää pöydille myös muita runokirjoja/kirjoja, joissa on laululyriikoita jne. ajatusten herättämiseksi. Varaa mukaan teemaltaan sellaisia teoksia, jotka sisältävät lyriikoita, aforismeja ja runoja niistä osallistujien mielenkiinnon kohteista, joita on saatu selville ryhmään tutustumisen ja mielenkiintolähtöisen työskentelyn yhteydessä.
    2. Varaa reilusti aikaa tekstien työstämiseen. Voit jakaa osallistujat työskentelemään pienissä ryhmissä. Rohkaise osallistujia keskustelemaan ja työstämään tekstejä myös yhdessä.
    3. Pyydä osallistujia kiertelemään ja lukemaan toisten tekstejä. Muistuta että kenenkään ei ole pakko antaa muiden lukea omaa tekstiä. Ryhmästä riippuen tässä vaiheessa voitte myös keskustella tuotetuista teksteistä, esim. niiden sävyistä, valitusta aiheesta tai kontekstista, jossa teksti olisi parhaimmillaan jne.
  • Sykkii rytmii -työpaja

    Tavoite: Tukea lukemisen ja lausumisen opettelua sekä antaa onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa yhdessäolon tunnetta. Rytmi auttaa hahmottamaan selkeitä lauseita ja sanoja. Rytmin universaaliuden vuoksi menetelmä sopii hyvin kielen opetteluun.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 20

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Projektori, tietokone, rytmitaulukkopohja, metronomi tai -sovellus. Suljettu oma tila antaa rauhan pitää ääntä vapautuneesti.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu suomen kielen opiskelijoilla, kuntouttavassa työpajatoiminnassa ja kehitysvammaisilla.


    Työpajan kuvaus

    Lyhyen tekstimäärän lisäksi Sykkii rytmii -työpajassa tärkeässä roolissa on lausuminen. Oman äänen käyttö ja rytminen lausunta voi olla joillekin vastenmielistä, mutta useille se tarjoaa kuitenkin mukavan yhteisen hetken ja onnistumisen kokemuksia. Rytminen lausunta sopii hyvin ryhmille, jotka eivät pelkää heittäytymistä.

    Rytmitaulukko-menetelmä on tämän työpajan ytimessä, ja mikäli ohjaajalta löytyy rytmitajua, rytmiseen sanojen sovittamisen kehikkoon pääsee vaivatta kiinni. Menetelmä esitellään Paul Edwardsin How to Rap -kirjassa (2009). Karri “Paleface” Miettinen ja Esa Salminen käyvät läpi suomiräppäreiden lyriikoita ja sovittamisen tapoja teoksessa Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja (2019). Heini Strand Hyvä Verse -kirja käsittelee suomalaisten naisräppäreiden lyriikkaa sekä sovitus- ja räptyylejä.

    1. Esittele 4/4 tahtilaji ja tempo (bpm) ytimekkäästi. 4/4 tahtilaji tarkoittaa sanoittajalle yksinkertaisesti neljää iskua tahtia/riviä kohden. Rytmitaulukko muodostuu tahtilajin mukaan, ja siinä kirjoittaminen tapahtuu lokeroihin.
      Esimerkki 4/4 -tahtilajin mukaisesta taulukosta

      1. 2. 3. 4.
      1. Tänään täällä räppäil- lään
      2. pidetään puhe rytmis- sää
    2. Yhteisenä lausumisesimerkkinä rytmitaulukon esittelyn yhteydessä voit ottaa seuraavan tervehdyksen:
      1. 2. 3. 4.
      1. Hy- vää päi- vää
      2. Hyvää päivää
    3. Näin osoitat taukojen merkityksen sovitusta tehdessä. Jokaiselle iskulle ei tarvitse sovittaa sanoja, rytmin ja rytmitaulukon rooli korostuu, kun lyriikoita kirjoitetaan.
    4. Valmistaudu kirjoittamalla kolme säeparia ryhmän teemasta rytmitaulukkoon. Näin saat tavumääräistä vaihtelua lausumiseen ja muutenkin esiin nousee erilaisia rytmisiä variaatioita. Riimejä on hyvä aluksi sovittaa viimeisille iskuille joko koko sanana tai viimeisessä lokerossa voi olla vain viimeinen tavu. Selkeän sovituksen vuoksi kannattaa aluksi sovittaa yksi sana tai maksimissaan kahdeksan tavua lokeroa kohden. Lokerokohtaisia tavumääriä tulee miettiä ryhmän lukutaitotason mukaan. Sanojen jakaminen iskuille antaa mahdollisuuden tarkastella sanoja tavuittain, ja siksi sovitukset voivat olla hyvin kevyitä. Pienen tavumäärän myötä kehitetään myös kärsivällisyyttä. Lausumista on hyvä harjoitella säepari kerrallaan ja tempoa voi nostaa lausuntojen välissä. Sopiva aloitustempo on 70 bpm, ja lausumisen nopeutta voi nostaa niin paljon kuin osallistujat kokevat mielekkääksi. Selkeä lausuminen ja sovituksen mukainen täsmällinen iskuille lausuminen on kuitenkin hyvä pitää lähtökohtana. Viimeisenä lausumisharjoituksena olisi tarkoitus lausua yhdessä kuusi säettä peräkkäin.Kuuden tahdin esimerkkisäkeistö
      1. 2. 3. 4.
      1. Tänään täällä räppäil- lään
      2. pidetään puhe rytmis-
      3. osataan kertoo mikä mät- tää, mut
      4. tänään ei oo mitään hä- tää
      5. tiistai- na on kaunis- ta,
      6. vaikka tulis vesisadet- ta
    5. Suuntaa ryhmäläisten ajatukset valikoituneeseen teemaan ja keskustelkaa sen ympäriltä. Kirjoitetaan yhdessä ajatusten pohjalta neljän tahdin säkeistö. Räppikäden heilahdus kertoo aina lokeron vaihtopaikan. Räppäile rivejä kirjoittamisen yhteydessä, jotta säkeistön sovitus hahmottuu. Kun säkeistö on valmis, räpätään sitä muutamia kertoja yhdessä.
    6. Lopuksi keskustellaan siitä, minkälaista räppääminen oli ja miltä tuntui sovittaa sanoja rytmiin.

    Jo ennakkoon räppiä tunteville haastetta räpkirjoittamiseen saa vaihtelemalla riimiparien sovituspaikkoja, lisäämällä tavumääriä lokeroa kohden sekä tekemällä sanoille tyypillisiä räp-painotuksia, jotka ovat muuten puhekielessä odottamattomia ja epätavallisia. Sanan voi siis jakaa eri iskuille monin yllättävin tavoin.

    Räppäreiden omat tyylit alkavat muodostua, kun rytmi tulee luontevasti mukaan kirjoittamiseen ja aletaan irrottelemaan yksinkertaisimmasta kaavasta. Motivoituneille räppäreille harjoituksia voi soveltaa hyvin monella tavalla. Esimerkiksi Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirjasta saa harjoitteiden soveltamiseen ideoita.

  • Sarjakupla, meemi ja insta -työpajat

    Tavoite: Päästä kuvien kautta kiinni teksteihin ja ymmärtää tekstin ja kuvan välistä suhdetta.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 3–12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: älypuhelin, puhelimen valokuvagalleria, meemisivusto, kyniä, paperia, aikakauslehtiä, sakset ja liimaa, sarjakuvia, tietokone ja projektori

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Sopii verkkokirjoittamisesta, ajankohtaisista ilmiöistä, sarjakuvista ja muusta kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille. Meemit mahdollistavat myös huumorin käyttöä, ja siksi työpaja soveltuu myös niille, joilla on vaikeuksia suhtautua vakavasti lukemiseen esimerkiksi ryhmäpaineen vuoksi. Testattu suomen kieltä opiskelevien kanssa.


    Työpajan kuvaus

    Kuvat auttavat kielellistä ajattelua alkuun ja antavat sanoille suunnan. Olennaista näille kuvia ja tekstiä yhdistäville työpajoille on yksittäinen ja erillinen kuva. Keskittyminen rajataan yhteen kuvaan, jotta kokonaisuus on helposti hahmottuva, eikä vaadi suurta kielellistä ponnistelua. Nimeäminen ja omaehtoinen kielenkäyttö ovat näissä harjoituksissa etusijalla.

    1. Esittele ja keskustele valitusta menetelmästä ja mahdollisesta teemasta. Työpaja on hyvä aloittaa katselemalla aiempia tuotoksia valikoidusti menetelmän pohjalta.Insta-työpajassa on syytä kysellä ja tutustua osallistujien seuraamiin tileihin ja suosikkeihin sekä siihen sisältöön, mikä heitä kiinnostaa. Keskustelua voi herätellä kuvista (rajaus, värit, valaistus, asettelu) ja kuvaan kytkeytyvästä tekstistä. Voidaan keskustella myös siitä, miten ko. henkilö/tili koskettaa juuri heitä ja heidän elämäntilannettaan. Tämän jälkeen herätellään ajatusta siitä, millaista sisältöä he haluaisivat luoda tai millaista materiaalia he jo tuottavat ja mistä he tykkäävät ottaa kuvia. Omien kuvagallerioiden paljastaminen ja heille merkittävien/hienojen kuvien näyttäminen auttavat tekstien suunnittelussa. Kuvatekstejä voidaan laatia myös tekijänoikeuksista vapaisiin kuviin, kun käsitys omasta työpajatilistä alkaa muodostua.Meemi-työpajassa huumori on vahvasti etusijalla, mutta työpajaan valikoituneen teeman ja ryhmän mukaan huumorin kulmaa ja määrää voi säädellä. Pääasiassa meemi on nopea tapa ilmaista jokin näkökulma kuvaan. Huumori kuitenkin näyttelee tärkeää roolia, jotta meemi on kiinnostava, mutta nopeaan havainnointiin tarkoitettu kuvan ja tekstin yhdistelmä toimii tehokkaana viestinä ylipäänsä.Sarjakuvista on hyvä katsella yleisinä esimerkkeinä lyhyitä strippejä ja jos ennakkoon on tiedossa osallistujien suosikkisarjakuvia, on niitä hyvä olla luettavissa. Ennakkoon valittu teema myös rajaa hyvin työpajaan valittavia sarjakuvia. Suosikeista voi keskustella vapaasti tai siten, että mitä ajatuksia herää juuri kyseisistä sarjakuvista ja millaisia sarjakuvia itse tekisi.
    2. Valitse tai valitkaa osana keskustelua kuva, johon teette yhdessä tilannetta myötäilevän tekstityksen.
    3. Johdattele osallistujat kehittelemään tiliä/hahmoa, jonka kautta he haluaisivat julkaista kuvan seuraavien kysymysten pohjalta:
      1. Mikä on suosikki tai ensimmäisenä mieleen tullut instatili/sarjakuva/meemi?
      2. Kenen haluaisit seuraavan sinua ja olevan tuotoksistasi kiinnostunut?
      3. Mitä haluat välittää muille kuvasi/tilisi kautta? Tietoa, iloa, viihdettä, samaistumispintaa vai arvoja?
      4. Mitä haluaisit kuvissasi näkyvän?
    4. Ohjaa ryhmäläisiä valitsemaan kuva/sarjakuvakupla joko omasta galleriasta tai kuvapalvelusta.
    5. Ohjeista ryhmäläiset keksimään sopiva teksti heidän valitsemaan kuvaan ja kirjoitamaan se ylös.
    6. Pura tehtävä vapaamuotoisesti. Kukin saa kertoa valinnoistaan ja tunteistaan sekä ajatuksistaan, mitä tilanne herätti.
  • Moniaistillinen lukuhetki

    Tavoite: Rohkaista osallistujia keskittymään tekstien herättämiin aistihavaintoihin ja tuntemuksiin. Tuoda esille tekstin tulkintojen rikkautta ja moninaisuutta osallistujien kesken.

    Kesto: noin 1 tunti

    Osallistujamäärä: 4–12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: kyniä, Moniaistillinen lukuhetki -pohjia ja lyhyitä 1–2 sivun tekstejä 5–8 kappaletta

    Haastavuustaso: 1

    Soveltuvuus: Tekstien valinnassa huomioidaan osallistujien taitotaso ja mielenkiinnot, eli pajaa voidaan soveltaa taitotasoltaan hyvin monenlaisille lukijoille. Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    1. Alustuksena voit jutella osallistujien kanssa mielikuvituksen ja luovuuden voimasta, miten niitä käytetään apuna kirjoittamisessa ja lukiessa, miten varsinkin tekstejä lukiessamme on helppo kuvittaa ja visualisoida luettua. Yhdessä voitte miettiä esimerkkejä, onko joku kirjallisuuden hahmo tai paikka, jonka joku on kuvitellut mielessään aivan toisenlaiseksi kuin vaikka miltä se on näyttänyt elokuvassa tai muussa kuvituksessa. Onko jokin kielikuva, jonka kaikki pystymme kuvittelemaan (esim. “tämä kahvi maistuu aivan tiskivedelle”), vaikka emme varsinaisesti ole kokeneet sitä? Voitte keskustella myös sitä, että jokainen saa kokea ja tulkita lukemaansa omalla tavallaan. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa lukea, on vain erilaisia, yhtä arvokkaita tulkintoja. Tehtävän tarkoituksena on myös tuoda esille tätä tulkintojen rikkautta ja moninaisuutta osallistujien kesken. Tehtävässä ei ole tarkoitus vielä analysoida tekstejä, vaan keskittyä niiden herättämiin aistimuksiin ja tunteisiin.
    2. Voit alustaa tekemistä keskustelemalla osallistujien kanssa myös muutoin lyhyiden tekstien lukemisesta ja novelleista, osallistujien lukukokemuksista ja siitä, mistä luettavaa voi kirjastosta löytää. Tapaamista varten on hyvä jos kokoat vinkkilistoja novelleista osallistujien mielenkiintoihin perustuen ja varaat mukaan joitakin novellikokoelmia. Huomioi myös selkokieliset novellikokoelmat.
    3. Jaa osallistujille luettavat novellit ja Moniaistillinen lukuhetki -pohjat. Voit käyttää ohjeistuksessa erillistä ohjetta, jonka mukaan tekeminen etenee.
    4. Pyydä osallistujia etsimään tilasta mieleisensä paikka ja keskittymään rauhassa lukemiseen ja aistimusten pohtimiseen. Varaa aikaa noin 1 tunti, mutta tekemisen lomassa seuraa, miten lukeminen edistyy. Kesto riippuu myös osallistujien tasosta ja luettavien novellien määrästä. Kaikkien ei ole pakko ehtiä lukemaan läpi kaikkia novelleja ja toisaalta nopeimmille lukijoille voidaan tarjota lisää luettavaa. Selkokielinen novelli helpottaa hitaampia lukijoita.
    5. Tehtävän purkamisessa voit käydä läpi yhden novellin kerrallaan tai yhden lomakkeen aistimus kerrallaan. Aloitus voi olla esimerkiksi osallistujien helpoimmaksi/vaikeimmaksi/mieleisimmäksi koettu teksti. Jonkun aloittaessa jakamaan kokemuksiaan tietystä tekstistä voit rohkaista muita osallistujia kertomaan, miten he kokivat saman tekstin.
    6. Jos osallistujat antavat luvan, voit seuraavaksi kerraksi koota jokaisen novellin osalta yhteenvedon sen herättämistä aistimuksista ja jakaa se muistoksi.
    7. Jatkotehtävänä lukuhetkelle voit järjestää moniaistillisen kirjoitustuokion ja laittaa osallistujat rakentamaan sen pohjalta seitsemän virkkeen novellin (tästä harjoituspohjaan).

    Vinkkejä tekstien valintaan: Kannattaa huomioida ryhmän taitotaso ja kiinnostus. Jos osallistujien mielenkiintoja on jo selvillä, niihin liittyvät tekstit voivat toimia hyvin. Kannattaa välttää valitsemasta liian kiistanalaisia tai ahdistavia aiheita. Tekstit kannattaa pitää suhteellisen lyhyinä (1–2 sivua), jos mukaan halutaan useita keskenään erilaisia tekstejä. Mukana voi olla myös selkokielisiä tekstejä. Teksteinä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia novelleja:

    • Istvan Örkeny: Minuuttinovelleja-teoksesta “Koti”, “Viesti pullossa” sekä “Elämys ja taide”
    • Tuija Takala: Hyvä päivä – Lyhyitä novelleja -teoksesta “Asema” ja “Sauna” (selkokielisiä).
  • Moniaistillinen kirjoitustuokio ja seitsemän virkkeen novelli

    Tavoite: Tutustua aistien ja mielikuvituksen merkitykseen tarinoiden tuottamisessa. Aktivoida lyhyempien ja yksinkertaisten kirjoitusharjoitusten äärelle.

    Kesto: noin 1,5–2 tuntia

    Osallistujamäärä: 4–10

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Kyniä ja tyhjiä papereita (A4). Kuvakortteja, esim. Dixit-kortteja tai Ateneumin taidekortit ja taidepostikortteja. Korteista voi valita sellaisia, joissa on mukana hahmoja. Seitsemän virkkeen novelli -pohjia (Materiaalit-sivulla). Mahdollisesti kirjoitusalustoja, mikäli tilassa ei ole pöytätilaa.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Harjoitus ei vaadi luovan kirjoittamisen taitoa. Seitsemän virkkeen novellia voidaan rakentaa sekä vähän että paljon kirjoittavien kanssa. Soveltuu lähtötasoltaan monenlaisille kirjoittajille lopputuloksen tavoitteita tuunaten yksinkertaisemmaksi tai kunnianhimoisemmiksi. Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä. Voi toimia jatkopajana moniaistilliselle lukutuokiolle.


    Työpajan kuvaus

    Paja voi toimia jatkopajana moniaistilliselle lukutuokiolle kokonaisuudessaan tai niin, että se toteutetaan jatkona sille vain kohtaan 7 saakka. Vaihtoehtoisesti myös Seitsemän virkkeen novelli -harjoitusta voi tehdä kokonaan omana harjoituksenaan.

    Moniaistillinen kirjoitustuokio 

    1. Asettele kuvakortit pöydälle. Tehtävä voi olla helpompi suorittaa, jos pöydältä löytyy kortteja, joissa on selkeästi ihmisiä, eläimiä tai muita hahmoja.
    2. Alustukseksi voitte keskustella osallistujien kanssa samanlaisista teemoista kuin moniaistillisessa lukutuokiossa. Tärkeää on, että tuot esille, että myös kuvien, kuten tekstienkin osalta jokainen saa kokea ja tulkita näkemäänsä omalla tavallaan. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa, eikä harjoituksessa ole kyse kuva-analyysin tekemisestä. Voit käyttää esimerkkinä jotakin yksittäistä kuvaa ja pyytää osallistujia hetken miettimään, mitä he siinä näkevät, ja jakaa sitten yhteisesti ajatuksia kuvasta.
    3. Ohjeista osallistujia valitsemaan pöydältä mikä tahansa kortti, joka kiinnostaa heitä itseään. Lisäksi pyydä jokaista ottamaan tyhjä paperi ja kynä sekä valitsemaan itselleen sopivan paikan.
    4. Ohjeista osallistujia syventymään omaan kuvaansa ja miettimään, millaisia ajatuksia se katsojassa herättää. Pyydä kirjaamaan ylös tyhjälle paperille kuvasta nousevia yksittäisiä sanoja ja ajatuksia, heränneitä mielikuvia, tunnelmia ja erilaisia aistimuksia täysin satunnaisessa järjestyksessä ja omalla tyylillä. Osallistujat voivat käyttää apuna voi käyttää myös moniaistillisen lukuhetken aistitaulukkoa. Samalla he voivat myös miettiä, ketä kuvan henkilöt ovat ja mikä on heidän tarinansa sekä missä kuvassa ollaan.
    5. Sinun on hyvä korostaa, että tuotettu ideapaperi on osallistujan omaan käyttöön. 
    6. Aikaa tälle vaiheelle voi varata ryhmästä ja sen aktiivisuudesta riippuen noin 2030 min. 

     

    Seitsemän virkkeen novelli

    1. Kun jokainen on luonut oman ideapaperinsa kuvan pohjalta, lähdetään rakentamaan yksinkertaista seitsemän virkkeen novellia. Omaa tarinaa lähdetään rakentamaan alussa valitun kuvan, ideapaperin sekä valmiin taulukkopohjan kautta.
    2. Esittele osallistujille novellin seitsemän osaa ja niiden sisältö. Tässä pajassa on käytetty Kertojan ääni podcastin ja Essi Josefinan ohjeistusta, mutta verkosta löydät muitakin vinkkejä vastaavan tehtävän ohjeistukseksi.
      1. Ensimmäinen virke: Aloita kirjoittamalla virke, jossa on maisemakuvaus.
      2. Toinen virke: Kirjoita seuraavaksi virke, jossa joku tekee jotakin.
      3. Kolmas virke: Kirjoita virke, jossa joku sanoo jotakin eli kirjoita repliikki.
      4. Neljäs virke: Kirjoita toinen virke, jossa joku sanoo jotakin.
      5. Viides virke: Kirjoita seuraavaksi virke, jossa tapahtuu yllättävä käänne.
      6. Kuudes virke: Kirjoita virke, jossa joku tekee jotakin.
      7. Seitsemäs virke: Päätä tarinasi virkkeeseen, jossa on maisemakuvaus.
    3. Ohjeistuksen läpikäymisen kanssa samaan aikaan kannattaa näyttää esimerkkejä, miten tarina virke virkkeeltä rakentuu. Voit koota malliksi esimerkiksi verkosta löytyviä seitsemän virkkeen novelleja rinnakkain, taulukoksi tms. tai muuten havainnollistaen, millaisia lauseita eri kohtiin voi kirjoittaa.
    4. Anna osallistujille valmis pohja oman seitsemän virkkeen novellin kirjoittamiseen ja ohjeista ryhtymään kirjoittamaan omaa tarinaansa.
    5. Varaa kirjoittamiseen ryhmästä riippuen riittävästi aikaa, noin 20–30 minuuttia. Jos ryhmässä on kokeneempia kirjoittajia, aikaa voidaan käyttää enemmänkin.
    6. Lopussa pyydä osallistujia esittelemään, millaisen kuvan he valitsivat, mitä ajatuksia se heissä herätti ja millaista tarinaa he lähtivät siitä rakentamaan. Rohkaise osallistujia jakamaan valmiita tarinoita, mutta älä pakota ketään siihen. Rohkaisevaa on myös, jos luet itse oman tarinasi ääneen ensin.
    7. Kirjoitustuokion variaationa voit ohjeistaa käyttämään esimerkiksi samaa kuvaa, niin että kaikki osallistujat käyttävät lähtökohtana samaa kuvakorttia. Seitsemän virkkeen novellia voidaan kirjoittaa myös pienryhmissä.
  • Haaveviikko

    Tavoite: Laittaa osallistujat pohtimaan pienempiä ja suurempia haaveitaan, tuoda esille osallistujien mielenkiinnon kohteita sekä tutustua rennon kirjoittamisen maailmaan.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: maksimi 20

    Tila, laite- ja materiaalivaatimuksethaaveviikko-pohjat (kaksipuoleiset), kyniä ja tyhjiä A4-papereita

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Ryhmälle, jolla on tarpeeksi leikkimieltä ja mielikuvitusta lähteä pohtimaan omia haaveitaan.


    Työpajan kuvaus

    Haaveviikko-tehtävässä osallistujat miettivät omaa unelmiensa viikkoa ja sen tapahtumia. Lopuksi kirjoitetaan vapaata tajunnanvirtaa omasta haaveviikosta. Tehtävän tarkoituksena on toimia positiivisten ajatusten herättäjänä kirjoittajalle itselleen ja rohkaista kirjoittamaan ilman huolta oikeinkirjoitussäännöistä.

    1. Ohjeista osallistujia ottamaan tyhjä paperi. Pyydä heitä miettimään suurempia ja pienempiä unelmiaan ja haaveitaan. Mitä he tahtoisivat saavuttaa, toteuttaa tai mitä he haluaisivat tapahtuvan? Pyydä heitä kirjoittamaan paperille lista haaveistaan.
    2. Ohjeista ottamaan tehtäväpaperi. Pyydä muotoilemaan äsken listatuista haaveista haaveviikko viikkopohjaan. Pyydä heitä kirjaamaan muutamalla sanalla, mitä haaveviikon kunakin päivänä tapahtuu. Muistuta, että haaveet voivat olla realistisia (esim. käyn syömässä tietyssä ravintolassa, käyn bändin x keikalla…) tai mahdottomia (voitan lotossa, minut valitaan presidentiksi).
    3. Tämän jälkeen ohjeista kääntämään paperi ja kirjoittamaan vapaasti äskeisestä haaveviikosta. Muistuta, että nyt ei tarvitse ajatella oikeinkirjoitusta tai pilkkuja. Rohkaise kirjoittamaan vapaata tajunnanvirtaa ja ajatuksia, joita nousi haaveviikosta ja siitä, millainen se olisi sekä miltä kirjoittajasta tuntuisi viikon jälkeen.
    4. Lopuksi käykää läpi, mitä kukin haluaa jakaa joko viikostaan tai tajunnanvirrastaan. Ei ole pakko jakaa mitään.
  • Runotyöpaja

    Tavoite: Työpajan tavoitteena on tutustua runouteen selkokielisten runojen kautta sekä tuottaa itse runoja tai aforismeja ilman kirjoittamista.

    Kesto: noin 40 minuuttia

    Osallistujamäärä: 1–20

    Haastavuus: 1

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Työpajassa tarvitaan selkokielisiä runokirjoja (esimerkiksi Tuija Takala: Onnen asioita, Helena Seppälä: Tämä on minun lauluni) sekä tieto- ja kaunokirjallisuutta ohjaajan oman valinnan mukaan. Kopioita dekkareiden sivuista, kyniä, erikokoisia lasipurkkien kansia ja pöytätilaa työskentelyyn.

    Soveltuvuus: Harjoitukset eivät vaadi luovan kirjoittamisen taitoa. Tässä tehtävässä ei kirjoiteta.


    Työpajan kuvaus

    1. Tuo pajaan erityylisiä selkokaunokirjoja: dekkareita, elämäkertoja, tietoteoksia sekä kaunokirjallisuutta. Ota kirjojen sivuista sieltä täältä kopioita.
    2. Keskustelkaa ryhmässä lempirunoista, omasta kirjoittamisesta ja siitä, miksi runot kiehtovat ja miksi eivät. Kuka on lempirunoilija?
    3. Lue muutamia selkorunoja ajatusten herättelijöiksi. Mitä ajatuksia ne osallistujissa herättivät?
    4. Ympyröidään selkotekstimonisteiden pohjalta runo (versio 1).
      1. Aseta keskelle pöytää kopioimiasi selkokirjojen sivuja sekaisin. Osallistujat ottavat niistä yhden.
      2. Osallistujat asettavat jonkin pienen esineen tekstin päälle. Esine voi olla heidän omansa, esim. kännykkä, tai voit tuoda pajaan esimerkiksi erikokoisia lasipurkkien kansia. Osallistujat piirtävät tekstin päälle tuon esineen ääriviivat.
      3. Ääriviivojen sisälle jääneistä sanoista rakennetaan runo tai aforismi.
      4. Luetaan runot ääneen.
    5. Ympyröidään selkotekstimonisteiden pohjalta runo (versio 2, haastavampi).
      1. Aseta keskelle pöytää kopioimiasi selkokirjojen sivuja sekaisin. Osallistujat ottavat niistä yhden.
      2. Osallistujat rakentavat runon ympyröimällä tekstistä sanoja, lauseita ja virkkeitä. Vinkki: Käytä sanaa “ympyröidä”, sillä tämä alentaa kynnystä ryhtyä tehtävään toisin kuin kirjoittaa-sana.
      3. Luetaan runot ääneen.
  • Dialogityöpaja

    Tavoite: Työpajan tavoitteena on tutustua selkokieliseen kaunokirjallisuuteen (keskiössä Tuija Takala: Lauralle oikea (Avain), Tuija Takala: Hyvä päivä (Opike), Riikka Tuohimetsä: Rambo (Avain)) sekä dialogiin. Kehittää mielikuvitusta ja maailman katsomista myös toisen henkilön näkökulmasta (versio 2).

    Kesto: noin 40 minuuttia (versio 1), noin 1 tunti (versio 2)

    Osallistujamäärä: 4–20

    Haastavuus: 1 (versio 1), 2 (versio 2)

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset:

    Versio 1: Työpajassa tarvitaan selkorepliikkejä tulostettuna ja erilleen leikattuna (Valmis repliikkilistaus tämän verkkokäsikirjan Materiaalit-sivulla. Listauksessa on käytetty selkokielisiä repliikkejä Tuija Takalan sekä Riikka Tuohimetsän teoksista, ks. kohta Tavoite. Listauksesta löytyy myös vapaasti keksittyjä selkorepliikkejä. Repliikit on eritelty aloitus-, keskustelu- ja lopetusrepliikkeihin).

    Versio 2: Ammattinimikkeitä (valmis listaus tämän verkkokäsikirjan Materiaalit-sivulla. Voit keksiä myös itse lisää), paperia ja kyniä, pöytätilaa työskentelyyn.

    Soveltuvuus: Harjoitusversio 1 ei vaadi kirjoittamista. Harjoitusversio 2 vaatii sekä kirjoittamista että roolihahmon sisäistämistä.


    Työpajan kuvaus

    1. Poimi selkokirjoista erilaisia dialogikohtauksia. Lue niitä alustukseksi pajalle.
    2. Pohtikaa, millaisissa tilanteissa keskusteluja käydään. Millainen on hyvä keskustelu ja millainen huono? Mitä keskustelussa tulee ottaa huomioon? Mikä on paras käymäsi keskustelu? Mikä siitä teki hyvän?
    3. Rakennetaan pareittain valmiista repliikeistä lyhyt keskustelu. Tämän tehtävän aikana ei puhuta. Kaikki keskustelu käydään vain annetuin repliikein. (versio 1)
      1. Aseta valmiit repliikit pöydälle kolmeen kasaan: aloitusrepliikit, keskustelurepliikit sekä lopetusrepliikit kukin omaansa. Vinkki: Voit tulostaa aloitus-, keskustelu- ja lopetusrepliikkiryhmät erivärisille papereille. Tämä helpottaa tehtävän ohjausta.
      2. Jokaisen parin toinen osapuoli ottaa yhden aloitusrepliikin ja toinen osapuoli yhden lopetusrepliikin. Molemmat ottavat lisäksi neljä keskustelurepliikkiä. Oman pöytänsä ääressä parit rakentavat keskustelun. Siitä voi tulla sekava tai outo, mutta hauskuus ja huumori on tässäkin pajassa etusijalla.
      3. Luetaan keskustelut siten, että kumpikin puhuu asettamansa repliikin.
    4. Kirjoitetaan keskustelu pareittain (versio 2). Jaa pareille tyhjät paperit. Tämän tehtävän aikana ei puhuta. Kaikki keskustelu käydään vain paperilla.
      1. Laita tulostetut ja erilleen leikatut ammattinimikelappuset kulhoon tai pussiin, josta jokainen osallistuja nostaa itselleen oman roolinsa. Tästä roolista käsin hän käy seuraavaa keskustelua. Muistuta osallistujia todellakin puhumaan saamansa roolin/ammatin äänellä. Rooliin/ammattiin asettumiseen voidaan ryhmässä käyttää hetki aikaa: miten juuri tämä rooli/ammatti puhuu? Millaisia sanoja hän käyttää? Millainen asenne hänellä on elämään?
      2. Lue valitsemastasi selkokirjasta yksi, lyhyt repliikki. Tämä on keskustelun aloitusrepliikki, jonka toinen pareista kirjoittaa antamallesi paperille.
      3. Tämän jälkeen paperi annetaan toiselle parin osapuolelle, joka kirjoittaa siihen oman repliikkinsä omasta roolistaan käsin. Keskustelun kirjoittaminen jatkuu esimerkiksi kymmenen minuutin ajan.
      4. Luetaan keskustelut ja pohditaan, millaista oli asettua toiseen rooliin? Löytyikö puhumisen tapa helposti? Miksi tai miksi ei?
  • Sanoilla on merkitys -työpaja

    Tavoite: Työpajan tavoitteena on tutustua selkokieliseen kaunokirjallisuuteen sekä oppia näkemään, miten erilaiset sanat vaikuttavat puheeseen sekä tekstiin.

    Kesto: noin 40 minuuttia – 1 tunti

    Osallistujamäärä: 4-20

    Haastavuus: 2

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Työpajassa tarvitaan selkokielisiä dekkareita, huumorikirjoja sekä romaaneja, monistettuja kirjojen tekstikappaleita tai sivuja, kyniä, iso paperi seinälle kiinnitettäväksi (teippiä ja paksu tussi) tai läppäri ja videotykki, pöytätilaa työskentelyyn.

    Soveltuvuus: Harjoituksessa kirjoitetaan. Lisäksi se vaatii jonkin verran suomen kielen kieliopin (verbi) tuntemusta. Sopii hyvin myös maahanmuuttajien kielenoppimiseen.


    Työpajan kuvaus

    1. Erilaisissa teksteissä käytetään erilaisia sanoja, esimerkiksi runojen sanat eroavat tietokirjojen sanoista. Miten? Keskustelkaa tästä ryhmässä. Lue tekstinäytteitä.
    2. Miettikää ensin yhdessä lista verbeistä, jotka kuvaavat tapahtumia jääkiekkokaukalossa, jalkapallokentällä tai ralliautoilussa, esimerkiksi luistella, lämätä, potkaista, juosta, kampata, kaahata, jarruttaa jne. Tee listaus siten, että se on kaikille näkyvillä. Huom. Ryhmästä riippuen käykää läpi verbin käsite ja anna esimerkkejä.
    3. Vaihdetaan sanat tarinaan.
      1. Ota kopioita selkokirjojen lukujen aloituksista. Ryhmän tasosta riippuen, voit ottaa pidemmän tai lyhyemmän tekstipätkän. Voit käyttää samaa tekstiä koko ryhmällä, jos ryhmä on pieni, tai käyttää kahta, kolmea eri tekstiä isommalla ryhmällä. Näin luettaviin teksteihin saadaan vaihtelua ja osallistujien motivaatio kuunnella säilyy.
      2. Osallistujat ottavat yhden kopion.
      3. Tehtävänä on vaihtaa annetun tekstin kaikki verbit listaamiinne urheiluaiheisiin verbeihin.
      4. Ryhmästä riippuen voitte käydä yhdessä esimerkiksi ensimmäisen virkkeen tai koko tekstin verbit alleviivaten läpi.
    4. Lopuksi luetaan tarinat, jotka varmasti naurattavat :-).

Selkokirjallisuutta (julkaisuvuosi 2020 tai aiempi)

Tutustu lukuohjauksen työmuotoihin