Tekstitreenit

Tavoitteet

Tiedonhakutaidot, kirjaston käytön oppiminen, kriittinen ja ymmärtävä lukeminen sekä mielenkiintoisten, uusien tekstien löytäminen ja käyttäminen niin iloksi kuin hyödyksikin ovat tekstitreenien tavoitteita. Tekstitreeneissä sitoudutaan ideapajoja ja sanataidepajoja selkeämmin tekstien parissa työskentelemiseen ja ymmärtävään lukemiseen. Tekstitreenit eivät ole varsinaisesti opetuksellinen työmuoto, mutta niissä on lukuohjausmallin muita osia tavoitteellisempi ote tekstien lukemisen ja luetun ymmärtämisen harjaannuttamisen suhteen. Tekstitreeneissä räätälöidään toiminnan tavoitteet ryhmäkohtaisesti.

Katso video tekstitreenien esittelystä (kesto 1:10).

Työtavat

Tekstitreenien työtavat on monilta osin sovellettu mediakasvatuksen menetelmistä. Lapsille ja nuorille on olemassa runsaasti materiaaleja mediakasvatukseen, ja näitä laadukkaita sisältöjä on hyödynnetty tekstitreenien suunnittelussa. Emme kuitenkaan käytä aikuisten kohdalla käsitettä mediakasvatus sellaisenaan, koska aikuisten mediataitojen tavoitteet eroavat lasten ja nuorten kanssa tehtävän mediakasvatuksen tavoitteista. Aikuisilla tavoitteina ovat mediataitojen harjaantuminen, uusien näkökulmien ottaminen ja kontekstiin sekä sävyihin liittyvien taitojen omaksuminen.

Kuuntele Simo Niemisen “Minä mediasivistäjänä?” -tallenne (kesto 3:21). Lue äänitiedoston tekstivastine tästä.


Lisätietoa löytyy muun muassa hakusanalla “mediasivistys” sekä Kansanvalistusseuran ja mediakasvatus.fi-sivuilta.


Esimerkkejä työpajoista

  • Kuusisanainen tarina

    Tavoite: Tutustua sanojen luomiin mielikuviin ja monitulkintaisuuteen, harjoitella tarinan tiivistämistä muutamaan sanaan, opetella löytämään tarinan olennaisimmat asiat ja ilmaisemaan ne yksittäisin sanoin, opetella ja rohkaistua tulkitsemaan muiden tarinoita.

    Kesto: noin 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 3-10

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Muistilappuja, paperia, kyniä, tilaa kiinnittää muistilappuja.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Tämä työpaja on sovellettu samannimisestä harjoituksesta kirjasta Luovan kirjoittajan työkirja. 20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta. John Gillard (2017). 

    Tutustuta ensin ryhmäläiset kuusisanaisen tarinan ideaan. Kuusisanainen tarina tiivistää kokonaisen tarinan kuuteen sanaan. Kyseessä ovat muutamat sanat, joihin sisältyy paljon mielikuvia ja ajatuksia siitä mitä tapahtui. Kuusi sanaa voi tulkita hyvin monella tapaa.

    Esimerkkinä voit käyttää vaikkapa seuraavaa lainausta ja esitellä muita kehittämiäsi kuusisanaisia tarinoita ja niiden tulkintoja:

    “Varoitus: viruksia ilmassa, ei koske lapsia.”

    Tämän voi tulkita esimerkiksi korona-ajan varoitukseksi tai toisaalta ihmeelliseksi virukseksi, joka lentää niin korkealla ilmassa, että lapset eivät ylety siihen.

    1. Pyydä osallistujia miettimään jokin tarina, jonka he tahtovat muille kertoa. Pyydä heitä pohtimaan, mitkä olennaiset sanat on oltava mukana tarinassa, jotta tarina välittyy muillekin.
    2. Pyydä heitä kirjoittamaan oma kuusisanainen tarina muistilapulle ja kirjoittamaan myös erilliselle lapulle oma tulkintansa tarinastaan. Omassa tulkinnassa osallistujat voivat pohtia mitä kirjoituksen sanoihin sisältyy menneessä, tässä hetkessä ja tulevassa. Kerro että he voivat kirjoittaa ehtiessään useamman eri tarinan, jokaisen erilliselle lapulle.
    3. Pyydä heitä viemään valmiit tarinat johonkin kohtaan tilaa, esimerkiksi pöydälle, seinälle tms. Tulkinnat omista tarinoista osallistujat saavat jättää itselleen.
    4. Kun tarinat ovat valmiit, pyydä osallistujia kiertämään ympäri tilaa, lukemaan muiden tarinoita ja kirjoittamaan muistilapuille oma tulkintansa jokaisen omista tarinoista. Pyydä heitä laittamaan oma tulkintansa tarinasta kunkin tarinan yhteyteen. Muistuta että kaikki tulkinnat ovat oikeita, eikä väärää tapaa tulkita ole, vaan monitulkintaisuus on hieno asia.
    5. Käykää läpi jokaisen kirjoittama kuusisanainen tarina. Pyydä kunkin tarinan kirjoittajaa kertomaan koko tarina kuuden sanan takana ja käykää sitten läpi muiden tarinasta tehdyt tulkinnat. Pohtikaa tulkintojen erilaisuutta tai samanlaisuutta ja syitä monitulkintaisuuksiin.
  • Muokkaa uutisesta runo/pakina/muu tekstilaji

    Tavoite: Tutustua tekstilajien eroihin ja tyypillisiin piirteisiin ja oppia tunnistamaan ne, harjoitella tekstin muuttamista toiseen tekstilajiin, harjoitella laajemman tekstin tuottamista.

    Kesto: noin 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 4-12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Sanomalehtiä, kyniä, paperia.

    Haastavuus: 3

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavassa ryhmässä, vaatii ryhmältä jonkin verran kykyä tunnistaa erilaisia tekstityyppejä.


    Työpajan kuvaus

    1. Alkuun kannattaa johdatella aiheeseen herättelemällä keskustelua erilaisista tekstilajeista, esimerkiksi siitä voiko tekstin otsikosta  jo päätellä tekstilajin ja mistä voi tunnistaa mainoksen/uutisen/pakinan/esseen/runon/tiedotteen/ilmoituksen jne. Voidaan keskustella myös esimerkiksi hyvän pakinan/uutisen/esseen piirteistä. Tähän avuksi voit koota yhdelle sivulle lyhyesti eri tekstilajeja ja niiden tyypillisiä piirteitä ja jakaa sen ryhmäläisille. Käykää läpi joidenkin tekstilajien tyypillisimmät piirteet.
    2. Pyydä ryhmäläisiä valitsemaan jostakin sanomalehdestä yksi lehtijuttu ja muokkaamaan se toiseen tekstilajiin. Esimerkiksi uutisesta mainos/pakina/etsintäkuulutus/myynti-ilmoitus/resepti/ohjeteksti/mielipidekirjoitus/runo/humoristinen juttu. Ryhmän tason mukaan kannattaa suositella helpompia tai vaikeampia tekstilajeja. Helpoimpia tekstilajeja voivat olla esim. mainos, resepti, runo ja haasteellisempia pakina ja mielipidekirjoitus.
    3. Ohjeista osallistujia hyödyntämään tehtävässä valitsemansa tekstilajin tyypillisiä piirteitä (esimerkiksi resepti muodostuu ainesten ja niiden määrien luettelosta, tekovaiheiden kuvailusta ja tekemiseen ja tarjoiluun liittyvästä ohjeistuksesta) ja niin edelleen.
    4. Voit kertoa ja näyttää myös joitakin esimerkkejä siitä, kuinka tekstin voi muokata toiseksi, esimerkiksi uutisesta runo tai resepti. 
    5. Purkakaa tekstit. Voit käyttää apuna esim seuraavia kysymyksiä: 1. Minkä tekstin valitsit muokattavaksi ja miksi? 2. Mikä on lopputulos? Voit kuvailla sen tai lukea koko tekstin. Jos tekstin muokkaaminen jäi kesken, voit kertoa, millainen suunnitelma sen muokkaamiseen oli. 3. Miten tekstilajin muuttaminen sujui?
  • Oma profiili tiedonhakijana

    Tavoite: Pohtia omaa itseä tiedonhakijana, löytää omat vahvuudet, heikkoudet ja mahdolliset kehittämiskohteet tiedonhakijana, saada tietoa ryhmän tiedonhakutaidoista esimerkiksi tulevia ohjaustilanteita varten.

    Kesto: noin 30 minuuttia

    Osallistujamäärä: Ei rajaa.

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Kyniä ja Oma profiilini tiedonhakijana -lomake.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    1. Voit alustaa aihetta kertomalla, että luvassa on Oma profiili tiedonhakijana -testi, jonka he kohta tekevät. Kerro heille, että testiin kuuluu seuraavanlaisia osioita ja kysymyksiä:Mistä haet tietoa ja mitä lähteitä käytät, kun haluat luotettavaa tietoa itsellesi tutusta asiasta?Mistä lähdet hakemaan tietoa asiasta, joka ei ole sinulle tuttu, mutta josta välttämättä tarvitset tietoa? Esimerkiksi jokin koulutus, läheisellä todettu sairaus, kodinkoneen hankinta ja niin edelleen.Vertailetko samasta asiasta löytämiäsi tietoja keskenään?Kuinka paljon mietit tiedon luotettavuutta, kun etsit tietoa/vastaanotat informaatiota, esimerkiksi uutiset?Pohdi itseäsi tiedonhakijana. Tunnistatko tyypillisiä piirteitä tai vakiintuneita tapoja hakea tietoa?Millaisissa tilanteissa koet tiedonhaun löytöretkenä, haasteena tai rasitteena?
    2. Jaa ryhmäläisille oma profiilini tiedonhakijana -lomakkeet ja pyydä heitä täyttämään se. Muistuta, että lomakkeet ovat etenkin heitä itseään varten, eikä lomakkeen tietoja tarvitse kertoa muille, mikäli ei halua. Kerro myös tässä kohtaa mikäli aiot kerätä lomakkeet itsellesi jatkokäyttöä (esim. tulevien tiedonhaun opetusten suunnittelua) varten.
    3. Kun lomakkeet on täytetty, voitte käydä ne yhdessä läpi, mikäli ryhmäläiset haluavat jakaa jotakin omasta itsestään tiedonhakijana.

    Vaihtoehtoinen toteutus

    Pyydä ryhmäläisiä lomakkeen täyttämisen sijaan kirjoittamaan tarina itsestään tiedonhakijana. Ohjeista käyttämään apuna yllä olevia (kohta 1.) kysymyksiä.

  • Elokuva-arvostelun kirjoittaminen

    Tavoite: Tutustua elokuva-arvosteluun genrenä, oppia ilmaisemaan omia mielipiteitä kirjallisesti ja perustellen.

    Kesto: noin 4 tuntia (elokuvan pituudesta riippuen)

    Osallistujamäärä: 4-15

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Tila, jossa on mahdollista katsoa elokuva, sopiva elokuva (esimerkiksi yhdessä valittu), elokuva-arvostelu -harjoituspohjat, elokuvalehtiä ja muita lehtiä, joissa on elokuva-arvosteluja.

    Haastavuus: 2,5

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä, sopii elokuvista kiinnostuneelle ryhmälle.


    Työpajan kuvaus

    1. Elokuva kannattaa valita ryhmän kanssa joko etukäteen tai kerran aluksi esimerkiksi äänestämällä. Voit tuoda muutamia vaihtoehtoisia elokuvia, joista ryhmäläiset valitsevat.
    2. Ennen elokuvaa ryhmäläisille kannattaa antaa päivän tehtävänanto ja muutama vinkki, miten varautua elokuvan katsomiseen. Korosta, että elokuva-arvostelun voi kirjoittaa monella tavalla ja jos arvostelut ovat tuttuja, niin arvostelussa voi hyödyntää valinnaiset-kohdan kysymyksiä.Tehtävänanto esimerkiksi seuraavasti:Tehtävä
      Katsotaan elokuva, elokuvan jälkeen kirjoitetaan siitä elokuva-arvostelu. Voit katsoa ihan rauhassa ja vasta sen jälkeen tehdä muistiinpanoja. Kiinnitä huomiota esimerkiksi seuraaviinTärkeimmät
      – Aihe, juoni
      – Miljöö eli tapahtumapaikka ja -aika
      – Keskeisimmät henkilöt, millaisia ovat, mitä valintoja tekevät, millaisia ihmissuhteita?
      – Mitä teemaa tai genreä edustaa ja miksi? Entä mistä elokuva pohjimmiltaan kertoo?Valinnaiset
      – Miten ohjaaja on onnistunut? Eli arvioit siis esimerkiksi rooleissa onnistumista, kameran käyttöä ihmisten/maiseman kuvaajana, musiikkia ja niin edelleen.
      – Jos ohjaaja/käsikirjoittaja tuttu sinulle, voit vertailla/viitata/tuoda esiin yhteyksiä aiempaan tuotantoon
    3. Elokuvan jälkeen tai ennen elokuvaa kannattaa varata hetki sille, että tutustutaan elokuva-arvosteluun tekstilajina. Voit tuoda mukanasi elokuvalehtiä tai muita lehtiä, joissa on elokuva-arvosteluja. Pyydä ryhmäläisiä selaamaan lehtiä hetken ja keskustelkaa sen aikana siitä, millaisia osioita ja millainen rakenne elokuva-arvosteluista yleensä löytyy (esimerkiksi otsikko, tähtiluokitus, juonikuvaus, miljöö, elokuvan suhteuttaminen kyseisen elokuvagenren kenttään, ohjaajan, käsikirjoittajan, pääosanäyttelijöiden onnistuminen työssä tai viittaukset aiempiin teoksiin).
    4. Pyydä heitä kirjoittamaan 1-2 sivun mittainen arvostelu elokuvasta, jonka katsoitte. Anna arvostelun kirjoittamisen tueksi vielä kohdassa 2. olevat kysymykset esim. paperilla tai dialla. Rohkaise ryhmäläisiä selaamaan lehtiä ennen kirjoittamista ja sen aikana. Rohkaise myös tuomaan esille omia mielipiteitä, tulkintoja ja pohdintaa arvostelun kirjoittamisessa. Muistuta myös, että tiedonhaku on sallittua. Jos ryhmäläinen ei esim. tiedä, mihin aikakauteen elokuva sijoittuu, kerro että erilaisia tiedonhakukanavia kannattaa hyödyntää.
    5. Lopuksi purkakaa yhdessä lyhyesti elokuva-arvostelut. Voit kysyä esimerkiksi, minkä tähtiarvosanan he antoivat elokuvalle, mitä he ylipäätään pitivät elokuvasta, mikä oli elokuvan kantava teema ja vastasiko elokuva odotuksia.
  • Aikakone

    Tavoite: Opetella tiedonhakua tietystä aiheesta, oppia lähdekriittisyyttä.

    Kesto: noin 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 4-12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Kirjaston aineisto ja/tai tietokoneet, voit käyttää valmiita Aikakone-harjoituspohjia tai tehdä oman kysymyslomakkeen.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä, mikäli käytössä ovat tietokoneet, tulee ryhmäläisillä olla riittävät tietotekniset valmiudet hakea tietoa Internetistä. 


    Työpajan kuvaus

    1. Johdattele ryhmäläisiä aiheeseen esimerkiksi kysymällä, kuinka paljon he tietävät oman syntymävuotensa tai syntymäpäivänsä tapahtumista. 
    2. Voit tehdä tehtävää varten erilaisia kysymyksiä sisältävän kysymyslomakkeen. Voit myös käyttää valmista harjoituspohjaa Materiaalit-kansiosta. Jaa ryhmäläisille harjoituspohjat ja ohjeista, että nyt otetaan selvää omasta syntymävuodesta. Pyydä heitä etsimään vastaus niin moneen kysymykseen omalta syntymävuodeltaan, kuin he ehtivät. Kerro että lähteenä voi käyttää kirjaston teoksia (esimerkiksi Mitä, missä, milloin -teoksia) tai jos on tarkoitus käyttää vain Internetiä lähteenä, kerro siitäkin. 
    3. Lopuksi käykää yhdessä läpi lyhyesti, millaisia mielenkiintoisia faktoja kukin löysi omalta syntymävuodeltaan. Voitte myös keskustella käytetyistä lähteistä ja niiden luotettavuudesta. Lisäksi voidaan käydä yhteisesti läpi verkon tietoresursseja, joista tehtävässä tarvittavia tietoja on mahdollista löytää.
  • Aineistonäyttely

    Tavoite: Tutustua itseä kiinnostavaan kirjaston aineistoon, oppia löytämään aineistoa kirjastosta, oppia laatimaan lyhyitä tiettyä aineistoa kuvaavia erilaisia tekstejä.

    Kesto: noin 2 tuntia

    Osallistujamäärä: 4-12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Tietokoneita aineistojen hakemiseen ja tekstien laatimiseen, kyniä ja paperia.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    1. Aluksi voit johdatella aiheeseen kertomalla, että tehtävässä yhdistetään tiedonhakua, omia mielenkiinnon kohteita sekä erityyppisten tekstien tuottamista samasta aiheesta eri tarkoituksiin. Kerro ryhmäläisille aineistonäyttelyn ideasta: tarkoitus  on esitellä jotakin kirjaston kokoelman osaa/aineistoa tai löytää esitellylle aineistolle jokin punainen lanka, yhteinen nimittäjä. Hyvä aineistonäyttely voi yhdistää yhteisen teeman ympäriltä aineistoja kirjaston eri osastoilta, tietyn aihepiirin aineistoahan voi löytää eri puolilla kirjastoa​. Alla pari esimerkkiä aineistonäyttelyistä, mutta voit mielellään keksiä omat esimerkit.Esimerkiksi
      ”Matkustan ympäri maailmaa” -näyttely voi esitellä matkaoppaita, siinä missä matkakertomuksia nykyajalta tai historiasta tai yhdistää eri maiden musiikkia lukemiseen​.“Ollaan koodeissa” -näyttely voi koota yhteen aineistoja koodauksesta ja ohjelmointikielistä, kirjoitusjärjestelmien historiasta ja kehittymisestä, erilaisista salakielistä, viestinnän erilaisista muodoista tai kielen kehittymisestä ja muuntumisesta.
    2. Ryhmäläisten tehtävänä on koota aineistonäyttely jostakin heitä itseään kiinnostavasta aiheesta, rajauksena kirjastosta löytyvät aineistot. Osana tehtävää tuotetaan lisäksi erilaisia tekstejä: näyttelyn otsikko, esittelyteksti ja somenostoteksti. Jokainen voi aluksi miettiä itselleen aiheen tai teeman. Valinnasta voidaan keskustella ohjaajan kanssa, jotta varmistetaan, että valitusta aiheesta on mahdollista löytää aineistoa kirjaston kokoelmista. Osallistujat voivat etsiä inspiraatiota myös kirjaston hyllyjen välistä tai kirjaston aineistotietokannan kautta. Omaa aihetta voi hahmottaa myös sopivia hakusanoja pohtimassa tai kirjastojen aiheenmukaiseen luokitukseen tutustumalla. Osallistujia kannattaa muistuttaa hyödyntämään aineistoja monipuolisesti: lehtiä, kirjoja, elokuvia, musiikkia ja mahdollisesti myös tietokantoja ja e-aineistoa. Kun sopivat aineistot ovat löytyneet, ne napataan mukaan oman näyttelyn osaksi.
    3. Kun aineistot on valittu ja haettu, ohjeista ryhmäläisiä tuottamaan näyttelyä varten seuraavat tekstit:

      Otsikko – Valitse myös näyttelyllesi sopiva, kuvaava otsikko,
      jonka tyyli on vapaa. Voit halutessasi käyttää alaotsikkoa.Esittelyteksti – Miten kuvaisit aineistonäyttelyä, sen tarkoitusta ja sisältöä lyhyesti? Max ½ sivua tekstiä.

      Somenosto – miten markkinoisit näyttelyä vaikkapa kirjaston Instagram-tilillä tai Facebookissa? Lyhyt teksti, jonka tukena voi olla kuva.
      Extra: Millaisia hashtageja # (avainsanoja) antaisit antaisit somenostolle?
    4. Kun aineistot ovat löytyneet ja ylläolevat tekstit tuotettu, näyttelyt voidaan koota fyysisesti kokoontumistilaan ja purkaa yhteisesti tutustumalla tuotoksiin. Yhteisesti voidaan keskustella aiheista ja siihen liittyneestä tiedonhausta sekä käydä läpi näyttelyihin liitettyjä tekstejä.
    5. Variaatio: tehtävää voidaan laajentaa tai vaihtoehtoisesti sijoittaa se kokonaan verkkoympäristöön. Silloin tavoitteena ja tuloksena on verkon sisällöistä kuratoitu aineistolista tai linkkikirjasto fyysisen aineiston sijaan. Lähtökohtana voidaan käyttää samaan tapaan oman mielenkiinnon kohteita. Tekstituotannossa tavoitteena on kirjoittaa lyhyt kuvaus, vinkki tai perusteluteksti jotakiselle linkille. Pohjaksi voidaan tutustua esimerkiksi Makupalat.fi -palveluun tai muihin kirjastojen tuottamiin vinkkikokonaisuuksiin.
  • Pinoruno tiedonhakutwistillä

    Tavoite: Tutustua kirjaston kirjavalikoimiin, oppia tiedonhakua verkkokirjastossa, tehdä luovia pieniä runoja kirjojen avulla.

    Kesto: noin 1 tunti

    Osallistujamäärä: 4-12

    Tila-, laite- ja materiaalivaatimukset: Kirjoja, mahdollisuus hakea verkkokirjastosta aineistoja (esimerkiksi tarpeeksi tietokoneita).

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    1. Esitellään osallistujille pinorunon idea. Pinorunossa kirjoja kootaan päällekkäin pinoksi, niin että niiden selkämysteksteistä (kirjan nimistä) muodostuu ylhäältä alaspäin luettaessa runo. Kerro, että pinoruno voi olla hauska päivän piristys, hassuttelu muiden ilahduttamiseksi, mutta sen kautta voidaan samalla harjoitella myös tiedonhakua ja tehdä kirjaston aineistoa ja hyllypaikkoja tutuksi. Lyhyestä muodostaan huolimatta pinorunon sanoihin voi tiivistää vakavaa ja asiallista sanomaa tai kannanottoja, antaa huumorin kukkia tai vaikka omistaa runon läheiselle henkilölle. Muistuta, että vaikka nimi on pinoruno, heidän ei kannata miettiä liikaa runomaisia piirteitä, riimejä, sointuja, vaan he saavat keskittyä sisältöön, heidän sanomaansa.
    2. Voit toteuttaa pinoruno-tehtävän antamalla valmiita aloituksia ja aiheita pinorunoille tai antamalla vapaat kädet tehdä sellainen runo, siitä aiheesta kuin he itse tahtovat. Aloituksia valitessasi ota huomioon ryhmäläisten elämäntilanne (esim. ovatko koululaisia vai työelämässä). Pyydä heitä miettimään lyhyt lause tai sanoma esimerkiksi seuraavista aloituksista: Myöhästyin töistä/koulusta, mutta onneksi.. / Elämä ilman kirjasto/tietoa on… / Unelmaduunissa…
    3. Pyydä heitä hahmottelemaan pinorunoajatus ensin paperille sanoiksi ja miettimään sanoille myös vaihtoehtoisia muotoja.
    4. Kun ryhmäläiset ovat keksineet ajatuksen, opasta heitä etsimään kirjaston tietokannasta teoksia, joiden nimistä löytyy haluttuja sanoja, eli kohdistamaan haku otsikkoon. Ohjeista heitä merkkaamaan ylös sopivien teosten hyllypaikka ja etsimään teos kirjastosta. Muistuta heitä varmistamaan, että sana esiintyy kirjan selässä, jotta pinorunon tekeminen onnistuu. Ohjeista ottamaan sopivat teokset mukaan ja kokoamaan ne pöydälle pinorunoiksi.
    5. Kun kaikki ovat koonneet vähintään 5 kirjaa sisältävät pinorunot, ne jaetaan muille ryhmäläisille ja mielellään ikuistetaan kuviksi.
  • Tietokilpailun laatiminen -työpaja

    Tavoite: Tiedonhakutaitojen kehittyminen, ryhmässä työskentely, lukutaidon harjaantuminen, toisen asemaan asettuminen.

    Kesto: noin 1 tunti

    Osallistujamäärä: 5-12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Paperia, kyniä, tietokone ja mahdollisuus heijastaa näyttö seinälle.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu työelämään ja opintoihin kuntouttavassa starttiryhmässä, joka laati tietokilpailun lähialueen vankilan kirjastoryhmälle.


    Työpajan kuvaus

    Työpajassa laaditaan oma tietokilpailu jollekin toiselle ryhmälle. Pohditaan, minkälaisia asioita toinen ryhmä voisi tietää ja minkälaisia ei. Tietokilpailukysymyksissä tulee olla kolme vastausvaihtoehtoa. Kilpailulla voi olla jokin yhdessä sovittu teema, tai voidaan tehdä yleistietoa mittaava kilpa. Ryhmän koosta riippuen kysymykset laaditaan pienryhmissä, toisille pienryhmille vastauksia näyttämättä. Tietokilpailukysymyksiin haetaan tietoa omilla älypuhelimilla. Lopuksi tietokilpailu testataan yhdessä. On tärkeää, että tietokilpailu järjestetään tai julkaistaan oikeasti jossain!

    Muunnelmana osallistujat voivat tehdä oman tietokilpailun vastauksista sanasokkelon. Sokkelon tekemisessä voi yhtä lailla keksiä valmiit kysymykset, oikeat vastausvaihtoehdot on vain piilotettu sanasokkelon pohjaan. Verkosta löytyy ilmaisia selainpohjaisia sanasokkelo-ohjelmia, joissa haluamistaan sanoista, eli oikeista vastauksista, saa automaattisesti luotua valmiin pohjan. Sokkelon ja kysymykset voi tulostaa paperille ja tietokilpailua voidaan ratkoa yhdessä ja erikseen. Sokkeloita voi laatia ja soveltaa myös omana kevyempänä harjoituksenaan esimerkiksi sanataidepajana osallistujien mielenkiinnonkohteista lähtien.

  • Suutu jo! -provosointityöpaja

    Tavoite: Toisen henkilön asemaan asettuminen, lempeän suhtautumisen harjoitteleminen kanssaihmisiä kohtaan, omien pyrkimysten tunnistaminen nettikirjoittelussa, toisen pyrkimysten tunnistaminen nettikirjoittelussa, kriittisen lukemisen taidot.

    Kesto: noin 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 5-12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Kyniä, paperia, pääsy Internettiin ja mahdollisuus heijastaa tietokoneen ruutu seinälle.

    Haastavuus: 3

    Soveltuvuus: Toimii hyvin verkko- ja suomen kieltä ymmärtäville. Suomen kieltä opiskeleville työpajan painotus tulee olla tyylilajin esittelyssä selkeämmin. Testattu työllistämisyhdistyksen Mediapajalla ja  suomea 2. kielenä opiskelevien ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    1. Esittele somepohjaista verkkokirjoittamista lajina. Kerro ironiasta, trollaamisesta, provosoinnista. Tarkasteluun voi ottaa yhden ajankohtaisen kommenttiketjun, jossa samasta asiasta löytyy monia kommentteja. Eri kommenteista löytyy erilaisia nettikeskustelulle tyypillisiä piirteitä, joita voi nostaa esiin ja samalla esitellä näitä tyylikeinoja. Piirteitä ovat esim. vastakkainasettelu, puolen valinta, kärjistys, tahallinen väärinymmärrys ja asian vierestä puhuminen, syyllistäminen, yllyttäminen ja huomionhaku.
    2. Tee siirtymä nettisimulaattoriin, jonka myötä annetaan lupa käyttää kärkästä kieltä, irrotella perusroolista ja jopa viihdyttää itseä yliampuvan ironisella otteella.
    3. Johdattele ryhmäläiset keksimään nettipersoona/alterego/nimimerkki, joka trollaisi keskustelupalstoilla ja kommenttikentillä. Aloita keskustelu ryhmäläisten hahmojen piirteistä.
    4. Valitse puolesi -harjoitus: Ryhmäläiset vastaavat ennalta valittuihin, netistä löytyneisiin väittämiin (nämä voi vaihtaa teeman mukaisiksi) mahdollisimman kärkkäästi valiten puolensa ja liioitellen.
      1. Rahanteko on hyvinvointia tärkeämpää.
      2. Ilmastoahdistuneet ovat aivopestyjä zombeja.
      3. Yksityisautoilu pitäisi kieltää.
      4. Viime kädessä Jumala säätää säät.
      5. Kasvisruoalla on mahdoton elää.
      6. Raha on aikamme jumala, talous uskontomme ja kauppakeskus nykyajan kirkko.
    5. Twiitti-rinki: Lue kaikki edellisen harjoituksen vastaukset personoimatta niitä.
    6. Yleistä ja ole töykeä -harjoitus: Ryhmäläiset muodostavat väitteen/mielipiteen valitusta brändistä/ilmiöstä. Mielipiteen tarkoitus ei ole kuvata omaa arvopohjaa, vaan olla kärkäs ja räyhäävä sekä mahdollisesti jopa syyllistävä sävyltään.
      1. Coca-Cola
      2. Iltalehti
      3. Pikamuoti
      4. Suomen talvi
    7. Twiitti-rinki 2: Lue kaikki edellisen harjoituksen vastaukset personoimatta niitä.
    8. Pöyristymisharjoitus: Ryhmäläiset kirjoitavat paheksuvan kannanoton julkkiksen ala-arvoisesta käytöksestä.
    9. Pura kura -harjoitus: Ryhmäläiset saavat kertoa mikä tänään ärsyttää tai he voivat keksiä jokin mitättömän ärsytyksen kohteen ja liioitella vapaan vuodatuksen muodossa.
    10. Twiitti-rinki 3: Lue kaikki edellisen harjoituksen vastaukset personoimatta niitä.
    11. Loppuyhteenveto: Tasataan tunteet ja keskustellaan mieltä häiritsevät kohdat läpi sekä luetaan ryhmälle jokin sopiva nettietiketti ja keskustellaan rakentavasta keskustelukulttuurista.
  • Uutispaja

    Tavoite: Oppia tunnistamaan ja kyseenalaistamaan erilaisia lähteitä ja tarkastelemaan kriittisesti uutisina pidettyjä julkaisuja. Lisäksi osallistujien luotto omaa ajattelua kohtaan lisääntyy ja käsitys itsestä uutisten lukijana alkaa muodostua.

    Kesto: 1 tunti

    Osallistujamäärä: 3-12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Sanomalehtiä, monistettuja artikkeleita, tabletteja oman vision mukaan.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Uutisten ajankohtaisuuden tuoman konkreettisen kosketuspinnan ansiosta soveltuu kaikille yhteistyökykyä osoittaville.Testattu Sote-työpajassa ja suomea 2. kielenä opiskelevien ryhmässä. Ryhmiä ei jaettu pienryhmiin keskusteltaessa uutisista, vaan kukin halukas sai kertoa mistä ja mitä uutisia luki ja mikä kiinnosti.


    Työpajan kuvaus

    1. Aloita työpaja yleisellä uutiskatsauksella ja keskustelulla ryhmän kanssa päivän polttavista aiheista ja lähteistä, joista uutisia otetaan vastaan. Kun ryhmän ja päivän puhuttavin aihe on löytynyt ja painavimmat puheet saatu puhuttua, suunnataan puhe yleisesti ottaen uutisiin. Sanomalehden/sivuston rakenteesta ja uutisten sekä lähteiden eroista sekä toimittajien että uutistoimistojen etiikasta, agendoista, mielipidevaikuttamisesta sekä markkinoinnista on hyvä keskustella samalla ottaen esimerkkejä eri mediataloilta, mikäli ryhmällä riittää kiinnostusta.
    2. Johdattele ryhmä lukemaan päivän uutisia. Työpajassa olisi hyvä olla paperilehtiä, mikäli niitä on saatavilla, sillä sanomalehden tarjoama lukuympäristö antaa lukijoille toisenlaisen lukukokemuksen kuin verkkoversiot.
    3. Pyydä lukijoita valitsemaan heitä kiinnostavin juttu.
    4. Jaa osallistujat pienryhmiin, joissa jokainen saa esitellä heitä juuri tänään koskettaneen uutisen, kohun tai juorun. Jos keskustelu ei lähde käyntiin pienryhmätasolla, pysytään yhtenä ryhmänä ja käydään mieleenjääneitä uutisia yhdessä läpi.
    5. Käännä lopuksi keskustelu siihen, mistä ja millaisia uutisia, kohuja ja juoruja osallistujat lukevat. Tähän keskusteluun on hyvä ottaa mukaan Vastuullista journalismia -sivusto

    Työpajaa voi myös soveltaa heikommin suomen kieltä osaaville ottamalla yhteiseen käsittelyyn Selkokeskuksen tuottamat Selkosanomat.

  • Opintopiiri

    Tavoite: Saada omia opiskelu-, työ- tai pääsykoetehtäviä tehdyksi itsenäistä työntekoa tukevassa ilmapiirissä.

    Kesto: 2-6 tuntia

    Osallistujamäärä: 3-12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Iso yhteinen pöytä tai yhteinen tila, ajastin.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Itsenäiseen työskentelyyn kykeneville ja omia töitä tekeville.


    Työpajan kuvaus

    Kirjastoissa käy paljon aktiivisia opiskelijoita ja etätyöntekijöitä työskentelemässä. Useat heistä tulevat kirjastoon, koska se tarjoaa motivoivan oppimisympäristön ahkerilta näyttävien kollegoiden läsnäolon ansiosta. Oppimishetkiä voi luoda yhteisöllisemmiksi tekemällä sijainnin ja aikataulun selväksi.

    Opintopiirissä joku toimii aikatauluttajana hyödyntäen Pomodoro-tekniikkaa, jotta työskentely pysyy tehokkaana. Tekniikan mukaan työntekoa jaksotetaan ajastimen avulla. Tavanomaisesti jaksot ovat 25 minuuttia ja jokaista aikaväliä kutsutaan pomodoroksi.

    Opintopiirin aluksi jokaisen tulee kirjoittaa päivän tavoite, tehtävät asiat ja työjärjestys. Tämän jälkeen aloitetaan työskentely 25 minuutin pätkissä, joiden välissä on viiden minuutin tauko. Neljän työjakson jälkeen on pidempi tauko.

    Näin osallistujilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa, luoda yhteisöllistä motivoivaa oppimisympäristöä sekä tietysti tehostaa omaa työskentelyä.

  • Tietokirjatyöpaja

    Tavoite: Omien mielenkiinnon kohteiden mukaisten lukuvinkkien saaminen, luovien harjoitusten kokeileminen.

    Kesto: noin 1 tunti

    Osallistujamäärä: 12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Paperia, valmiit tehtävät muun muassa Materiaalit-sivulta.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä.


    Työpajan kuvaus

    Työpajassa tutustutaan ryhmän toiveiden mukaisiin teemoihin uusia, ajankohtaisia tietokirjoja käyttämällä. Esimerkkityöpajassa kiinnostavia aiheita olivat psykologia ja hyvinvointi, luonto ja avaruus sekä historian ilmiöt.

    Työpaja järjestetään pistetyöskentelynä. Jokaisella pisteellä on oma teemansa sekä teeman mukaisia kirjoja ja luovia tehtäviä. Työpajan aluksi ohjaaja esittelee lyhyesti pisteet. Jokainen osallistuja valitsee itselleen mieluisan pisteen ja tutustuu teoksiin ja tehtäviin.

    Historiapiste

    • Similä & Vuorela: Valtio vihaa sua. Suomalainen punk ja hardcore 1985-2015. Like.
    • Hobsbawn: Rosvot. Vastapaino.
    • Turun museokeskus: Turun katuja ja toreja.
    • Tehtävä: Kerro tai kirjoita urbaanilegenda omasta kaupungista tai kaupunginosasta.

     

    Luonnontiedepiste

     

    Self Help -piste

    • Villanen: #Nosta nainen päivässä. 365 voimauttavaa tarinaa naisista. Readme.fi
    • Knight: Viis veisaamisen elämänmullistava taika. Art house.
    • Veitola: Maria Veitola. Johnny Kniga.
    • Tehtävä: Sinäkin olet elämäntaitovalmentaja! -harjoituspohja löytyy Materiaalit-sivulta

     

    Psykologiapiste

    • Mattila: Näkökulman vaihtamisen taito. Wsoy.
    • Löhken: Hiljaisissa on voimaa! Miten introvertti pärjää ekstroverttien maailmassa? Into.
    • Tehtävä: Meditatiivisen kirjoittamisen harjoitus (Suurla 1998: Meditatiivinen eli dialoginen kirjoittaminen). Harjoituksen tarkoituksena on ajattelun selkeytyminen ja pohdiskelevan kirjoittamisen harjoitteleminen. 
    1. Lyhyt hiljentyminen.
    2. Muotoile kysymys ja kirjoita se paperille.
    3. Etsi vastaus kysymykseen intuitiostasi.
    4. Reagoi vastaukseen ja muotoile seuraava kysymys sen pohjalta.
    5. Kirjoita toinen vastaus sen pohjalta ja jälleen uusi kysymys.
    6. Lue kirjoituksesi.

     

    Työpaja puretaan keskustellen ja omat luovat tuotokset esitellen.

  • Sananlaskuja ja sanontoja

    Tavoite: Tiedonhakutaitojen kehittyminen, lukutaidon harjaantuminen, kielen monimuotoisuuden huomaaminen, uuden oppiminen.

    Kesto: noin 1,5 tuntia

    Osallistujamäärä: 5-12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Kori, muistilappuja, paperia, kyniä, kirjoja, joissa sananlaskuja ja sanontoja ja niiden selityksiä, tietokoneet/tabletit/älypuhelimet ryhmäläisten käyttöön.

    Haastavuus: 2

    Soveltuvuus: Testattu kuntouttavassa työtoiminnassa. Sopii ryhmäläisille, jotka ovat jonkin verran kiinnostuneita kielellä leikittelystä tai erikoisista sanoista.


    Työpajan kuvaus

    Työpajan alkuun kannattaa johdatella sananlaskujen ja sanontojen maailmaan ja käydä yhteisesti läpi erilaisia sanontoja, sananlaskuja ja niistä herääviä ajatuksia. Voit esimerkiksi kysyä ryhmäläisten suosikki- tai inhokkisanontoja, kysellä millaisia sanontoja he arjessaan käyttävät, tai millaisia sanontoja heidän vanhempansa tai tuttavansa käyttävät. Voitte keskustella ja pohtia esille tulevien sanontojen merkitystä ja alkuperää. Ryhmän keskusteluhalukkuudesta ja varatusta ajasta riippuen tähän keskusteluun voi käyttää aikaa runsaastikin.

    1. Jaa osallistujille tyhjiä muistilappuja ja kynät. Pyydä heitä kirjoittamaan lapuille niin monta mieleen tulevaa, hauskaa, outoa, mieleenpainuvaa tai muuten ajatuksia herättävää sanontaa ja sananlaskua, kuin he ehtivät, määrittele jokin aika tai seuraa tekemisen edistymistä. Kerro, että ne voivat olla sellaisia sanontoja ja sananlaskuja, joiden merkitystä ja alkuperää he eivät välttämättä tiedä, sillä seuraavassa vaiheessa laput sekoitetaan ja niille aletaan etsiä merkitystä ja alkuperää. Kerro, että sanontoja ja sananlaskuja voi etsiä myös netistä tai selailla aihetta käsitteleviä kirjoja. Esittele ryhmäläisille lyhyesti mukaan ottamasi kirjat ja rohkaise tutkimaan niitä. 
    2. Kirjoittamisen jälkeen kerää muistilaput yhteen koriin ja ohjeista tämän jälkeen jokaista ryhmäläistä ottamaan korista satunnaisesti muutama lappu. Ohjeista, että tämän jälkeen heillä on jonkin verran aikaa (määrittele jokin aika tai seuraa tekemisen edistymistä) selvittää lapuissa olevien sanontojen merkitystä ja alkuperää. Kerro myös, että mikäli merkitystä tai alkuperää ei löydy, niin voi myös itse koittaa pohtia tai keksiä mahdollista vastausta. Jos lappuja jää koriin ja aikaa riittää, muistuta tekemisen lomassa, että lappuja voi ottaa korista lisää selvitettäväksi.
    3. Käykää yhdessä läpi sananlaskuja ja sanontoja sekä niiden merkityksiä ja alkuperiä. Millaisia sananlaskuja ryhmäläiset löysivät? Mistä he löysivät selityksiä niille? Pohtikaa yhdessä sanontoja ja sananlaskuja, joille ei löydy merkitystä tai alkuperää. Tässä monesti voivat herätä erilaiset kysymykset ja keskustelut liittyen vertauskuviin ja sanojen merkityksiin. Keskustelulle on siis hyvä varata riittävästi aikaa ryhmästä riippuen.
  • Tarinapolku

    Tavoite: Tiedonhakutaitojen ja tekstin tuottamisen  kehittyminen, uuden oppiminen.

    Kesto: noin 2-3 tuntia (riippuu mahdollisesta ennakkovalmistautumisesta ja toteutustavasta)

    Osallistujamäärä: 3-12

    Tila, laite- ja materiaalivaatimukset: Paperia ja kyniä sekä tilaa työskennellä. Mukana voi olla myös muistilappuja ja karttapohjia. Mahdollisesti tietokoneita tai omat älylaitteet tiedonhankintaan ja tarinapolun rakentamiseen. Erilaisia kirjoja virikkeiksi.

    Haastavuus: 2

    SoveltuvuusTestattu kuntouttavassa työtoiminnassa, sopii monenlaisille ryhmille, tarinapolku voidaan rakentaa myös parityönä tai ryhmässä yhteisesti yhtä hyvin kuin yksilötyönä.


    Työpajan kuvaus

    Luo oma tarinapolkusi! 

    Pajassa laaditaan yksin tai yhdessä tarinapolku osallistujille tärkeästä aiheesta tai paikoista. Tarinapolku voi koostua faktoista tai fiktiivisistä teksteistä, kokonaisuuksista, jotka johdattavat kulkijansa tiedon tai rentoutumisen äärelle hauskalla tai opettavaisella tavalla. Pajan kesto riippuu, millä välineillä tarinapolku tehdään ja saavatko osallistujat jo ennakkotehtäväksi miettiä oman reitin rakentamista. 

    Osallistujien kanssa voidaan käydä tutustumassa johonkin paikalliseen luontopolkuun, puistoreittiin, patsaspolkuun tms. ja samalla pohtien yhteisesti, millaisia fakta- tai fiktiopohjaisia tekstejä reittien eri kohtiin voisi liittyä. Jos yhteinen tutustuminen ei onnistu, vastaavasti jotakin osallistujille tuttua reittiä voidaan miettiä myös pajassa. Osallistujille voidaan antaa etukäteen tehtäväksi miettiä, mikä olisi heille tärkeä reitti vaikka omassa kotikaupungissa tai mitkä ovat heille tärkeitä paikkoja, joiden varaan tarinapolku voisi rakentua. Oma idea voi olla mikä tahansa osallistujaa kiinnostava esimerkiksi kaupungin parhaat piknikpuistot, aurinkoisimmat puistonpenkit, kaupungin parhaat kirpputorit, kaupungin tärkeimmät historialliset paikat, kaunokirjallisuudessa/elokuvissa/lauluissa esiintyvät paikalliset kohteet, kaupungin parhaat kalapaikat/nuotiopaikat/uimapaikat, kotikaupungin patsasreitti, valmiin luontopolun ynnä muiden sellaisten runotus, fiktiivisen paikan, esimerkiksi pelin tai kirjan tarinallistaminen eri tavoin.

    Pajassa edetään seuraavasti:

    1. Tärkeät paikat ja teema. Jokainen miettii, mitkä ovat omassa lähiympäristössä itselle tärkeitä paikkoja. Onko jotakin sellaista, mihin haluaisi muiden tutustuvan. Paikka voi olla myös kuvitteellinen, kuten pelin tai kirjan maailma. Samalla osallistuja päättää myös polun teeman, esimerkiksi olemassa olevan luontopolun runotus tai muistomerkkeihin liittyvän historiareitin rakentaminen. 
    2. Reitin rakentaminen. Missä ja miten oma tarinapolku kulkee? Reitin voi hahmottaa kartalle, se voi olla jokin olemassa oleva luontopolku tai muu sellainen, jonka osallistuja niin sanotusti tekstittää uudelleen omalla teemallaan. Jokainen päättää, montako karttapistettä tai pysähtymispaikkaa reitillä on ja missä ne sijaitsevat. Karttapisteiden etäisyyksistä toisistaan ei tarvitse välittää, etäisyydet voivat olla pitkiäkin.
    3. Tietosisällöt. Mitä informaatiota kulkijalle tarjotaan reitin varrella? Faktatietoa vai lyhyitä pätkiä runoista, haikuja, aforismeja, biisien sanoja, kirppareiden tai uimarantojen kuvauksia ja arvioita, elokuvien vuorosanoja jne. Vai yhdistääkö reitti esimerkiksi runoja, mutta samalla faktatietoa runoilijasta tai lainauksia lempibiiseistä, mutta myös tietoa laulun tekijästä ja esittäjästä. 
    4. Kokoaminen. Tuumasta toimeen, eli tiedonhankinnan pariin ja tekstin laadintaan. Samalla on hyvä pohtia yhteisesti, miten kirjoitetaan lyhyitä ja informatiivisia tekstejä tarinapolulle. Tiedonhankinnnan perusasioita voidaan käydä myös yhteisesti läpi osallistujien taitotasosta riippuen, samoin käydä läpi esimerkkejä lyhyiden tietotekstien kirjoittamisesta. Tähän kohtaan voi olla hyvä varata kirjastosta runokirjoja, aforismikokoelmia, laulukirjoja ja niin edelleen sekä muuta virikeaineistoa. Jos paja pidetään kirjastossa, osallistujat voivat tehdä omia tiedonhakuja ja etsiä omaan reittiinsä sopivia tekstejä omatoimisesti. 
    5. Valitaan toteutustapa. Polun voi toteuttaa kynällä ja paperilla, tekstinkäsittelyohjelmaa hyödyntäen tai tekniikan avulla. Esimerkiksi ThingLink sovelluksessa saa kätevästi luotua virtuaalisia tarinapolkuja. Jos apuna käytetään tekniikkaa, kannattaa aikaa varata jonkin verran myös sen opetteluun. 
    6. Jaetaan tarinapolut. Esitellään ryhmässä millaisia tarinapolkuja on syntynyt.

Tutustu lukuohjauksen työmuotoihin