Huonosti lukevien luokka

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Suomalaisten lukutaito on ollut jo pitkään maailmanlaajuisesti huipputasoa, ja suomalaisten korkea lukeneisuus on saanut paljon huomiota myös kansainvälisessä mediassa. Viime vuosina on kuitenkin näkynyt merkkejä suomalaisten lukutaidon ja lukeneisuuden heikkenemisestä, etenkin 15-24 -vuotiaiden ikäluokassa. Suosittu selitys tälle laskulle on yhteiskunnan digitalisaatio ja sen merkittävä rooli etenkin nuorten arjessa. Digitalisaatio on kuitenkin maailmanlaajuinen megatrendi, ja se selittää tätä ilmiötä vain osittain.

Yksilöiden sosio-ekonominen asema ja lukuisat muut taustatekijät vaikuttavat vahvasti siihen, millaisen roolin kirjallisuus ja sen harrastaminen saavat heidän elämissään. Näitä tekijöitä ovat muun muassa sekä oma että vanhempien koulutustaso, erinäisille kulttuurivaikuttimille altistuminen tai sukupuoliroolit sekä niiden performointiin liittyvät paineet ja rajoitteet. 

Näiden tekijöiden vaikutuksia voi olla haastavaa havainnoida käytännössä, sillä ne vaikuttavat passiivisesti ihmisten mielissä. Näitä tekijöitä ylläpitävät rakenteet ovat usein niin tehokkaasti omaksuttuja, ettemme kykene näkemään niiden vaikutuksia, tai pidämme niitä itsestäänselvyyksinä. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yksilöiden sosio-ekonominen tilanne ja tausta vaikuttavat vahvasti heidän kulttuuriseen osallistumiseensa. Esimerkiksi kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla lukeneisuus on huomattavasti maaseutua korkeampaa. Tutkimukset osoittavat myös, että naiset lukevat yleisesti miehiä enemmän.

Suomessa sosio-ekonomisen taustan vaikutusta lukeneisuuteen on tutkittu verrattain vähän, ja aiemman kaltaisia konkreettisempia esimerkkejä aiheesta löytyykin huomattavasti enemmän kansainvälisistä tutkimuksista. Näiden tutkimusten anteja on silti erittäin tärkeää hyödyntää. Vaikka toistaiseksi Suomessa sosio-ekonomisen taustan vaikutus lukeneisuuteen onkin ilmeisen vähäistä, ihannetilanne olisi se, etteivät yksilöiden taustat vaikuttaisi heidän kulttuuriseen toimijuuteensa lainkaan.

 

Lähteet

Koikkalainen, M., Lyytinen, H., Nieminen, L., Richardson, U., Rönnholm, P-O & Sulkunen, S. 2016. Literacy in Finland. ELINET. 3/2016. http://www.eli-net.eu/fileadmin/ELINET/Redaktion/user_upload/Finland_Short_Report.pdf. Viitattu 19.4.2020.                                                                                                                             

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2017. Vapaa-ajan osallistuminen.
Helsinki: Tilastokeskus https://www.stat.fi/til/vpa/2017/index.html. Viitattu 27.2.2020.

The Guardian. 11.3.2016. Finland Ranked World’s Most Literate Nation. Viitattu 19.4.2020. https://www.theguardian.com/books/2016/mar/11/finland-ranked-worlds-most-literate-nation