Aikuisiän lukutaidolla on yhteys lapsuudenkodin kirjoihin

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Vuonna 2013 kansainvälisessä PIAAC-aikuistutkimuksessa (The Programme for the International Assessment of Adult Competencies) selvitettiin, miten lapsuudenkodin kirjamäärä vastasi aikuisiän lukutaitoa. Haasteltavilta kysyttiin, kuinka monta kirjaa heidän lapsuudenkodissaan oli, kun he olivat 16-vuotiaita. 

PIAAC-tuloksista selvisi, että mitä enemmän aikuisen lapsuudenkodissa oli kirjoja, sitä parempi lukutaito aikuisella oli. Aikuinen, jonka lapsuudenkodissa oli yli 500 kirjaa, sai noin 310 lukutaitopistettä. Jos kirjoja oli 10 tai vähemmän, olivat lukutaitopisteet 247. Maksimi pistemäärä oli 500. (Kuvio 1.) 

Diagrammi, jossa lukutaidon keskiarvot kirjojen määrän mukaan.

Tutkimuksessa selvitettiin  myös aikuisten nykyistä kauno- tai tietokirjallisuuden lukemista vapaa-ajalla. Lukemisen havaittiin olevan yhteydessä lukutaitoon. Vastaajat, jotka eivät lukeneet lainkaan kauno- tai tietokirjallisuutta, saivat lukutaitopistemääräksi noin 255. Sen sijaan vähintään kerran kuussa tai useammin lukevat saivat noin 300 lukutaitopistettä. 

Myös ikäryhmien välisessä lukutaidossa havaittiin eroja. Nuoremmilla (25-34 -vuotiaat) vastaajilla oli parempi lukutaito kuin vanhemmissa (yli 55-65 -vuotiaat) ikäryhmissä. Lukutaitoeroja selittävät koulutuksen tason ja laadun nousu viime vuosikymmeninä sekä vastaajien henkilökohtainen koulutustaso. 

 

Lähteet

Ylitalo, M. 2014. Lapsuudenkodin kirjat vaikuttavat aikuisiän lukutaitoon. http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_006.html?s=0#1 Tilastokeskus. Viitattu 18.2.2020.