Vaikeudet hahmottamisessa
Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen
Lukemisen esteenä voivat olla myös sanojen ja lauseiden hahmottamisen ongelmat. Yksittäisistä kirjaimista ei ehkä synny sanakuvia. Silloin on kyse siitä, että lukeminen ei ole tarpeeksi nopeaa, eikä kirjaimista muodostu sanoja
Sanakuvien muodostumista voidaan helpottaa
- käyttämällä tekstissä kirjasinkokoa 14, jopa 16
- pitämällä tekstin ja taustan välinen kontrasti mahdollisimman suurena
- käyttämällä selkeää ja yksinkertaista kirjasintyyppiä (Arial, Georgia, Gill, Helvetica, Verdana), myös numeroissa
- käyttämällä pienaakkosia, myös otsikoissa
- välttämällä SUURAAKKOSIA, alleviivausta, lihavointia ja kursiivia
- käyttämällä väljää riviväliä, joka on 1-4 pistettä suurempi kuin kirjasinkoko
- pitämällä rivien pituudet 35-60 merkissä
- tasaamalla rivit vasempaan reunaan
- käyttämällä liehupalstaa
- välttämällä kiiltävää paperia.
Lauseiden hahmottamisen ongelmat saattavat johtua vieraista sanoista, vaikeista kielen rakenteista, lauseen oudoista ajatusketjuista tai pitkistä lauseista.
Jos lukeminen tuntuu hankalalta, lukijan kannattaa hakea sopivan mittaisia jaksoja. Erityisesti pitkissä lauseissa lukija joutuu koetukselle. Jos hän ei ole löytänyt kerronnan rytmiä, lauseet jatkuvat pakahduttavasti ilman hengähdystaukoa. Lukemista voidaan helpottaa muun muassa pilkutuksella. Sen avulla lukija voi sovittaa hengityksensä lauseiden etenemiseen. Pilkut pilkkovat pitkiä lauseita ja luovat rytmiä.
Lähde:
Leskelä, L. 2019. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry, Opike
Näkövammaisten liitto ry. 2020. Suositus painetun tekstin tekijöille. https://www.nkl.fi/fi/etusivu/ajankohtaista/lausunto/suositukset/painettu_teksti Katsottu: 9.4.2020.
