Kirjallisuuden merkitys lukijan psyykkeelle

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Jos osaat lukea, koko maailma avautuu sinulle. (Barack Obama)

Tutkimusten mukaan lukemisella on useita positiivisia yhteyksiä aivojen toimintaan. Lukeminen parantaa työmuistia ja keskittymistä, alentaa stressitasoa sekä rikastaa sanavarastoa. Lisäksi lukeminen kehittää emootioiden tunnistamista ja sanallistamista sekä empatiakykyä. Vastaavasti lukemattomuus johtaa näiden seikkojen heikkenemiseen. 

Saman aikaisesti lukemisen vähenemisen rinnalla nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Yhä useammalla mielenterveyden ongelmista kärsivällä nuorella on muun muassa heikentynyt keskittymiskyky ja emootioiden hallinnan ongelmia. Nämä ongelmat ovat alueilla, joita lukemisen on todettu kehittävän. Heinonen (2019) kysyykin, voisiko nuorten mielenterveysongelmia ennaltaehkäistä kaunokirjallisuuden avulla?

Aivojen hyvinvointia tukevat erityisesti pitkät tekstit. Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuudella onkin merkittävä vaikutus empatian kehittymiselle. Näin arvellaan olevan erityisesti minäkertojamuotoisilla tarinoilla, sillä lukiessa aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin vastaavassa todellisessa tilanteessa. Esimerkiksi lukiessamme pakotilanteesta aivoissa aktivoituvat samat alueet, kuin oikeasti juostessamme. Juuri tämä aivojen toiminta mahdollistaa kaunokirjallisuudelle empatiakyvyn opettamisen.

Kaunokirjallisuus myös haastaa lukijaansa, sillä se jättää asioita lukijan itsensä pääteltäväksi. Myös kirjan tarjoama hidas lukeminen muokkaa aivoja toisin kuin esimerkiksi Youtube-video. 

LÄHDE

Heinonen, HH. 2019. Kuin surmaisi satakielen. Psykologi-lehti 2/2019.