Lukemisen uudet laitteet

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Tekstit siirtyvät kiihtyvää vauhtia digitaalisille alustoille. E-kirjojen kasvava suosio näkyy arkikäytön lisäksi myös esimerkiksi lehdistön ja eri tietokantojen toimintatapojen muutoksissa. Perinteiset printtimediat tekevät merkittäviä panostuksia verkkosisältöihin ja onien yliopistojen kirjastoja siirretään enenevissä määrin digitaaliseen muotoon. Tablet-tietokoneita sekä muita digitaalisten tekstien lukulaitteita voi myös nykyisin lainata monesta kirjastosta ja niitä sovelletaan myös erilaisissa museoympäristöissä.

Digitaaliset lukulaitteet viehättävät yleisöä käytännöllisyydellään. Kindlet ja muut lukulaitteet tarjoavat valtavan valikoiman kirjoja kätevästi yhdessä laitteessa, ja älypuhelimien ja tablet-tietokoneiden e-kirja -applikaatiot ja muut tekstisovellukset ovat lukijalle aina saatavilla. 

Digitaalisten tekstien taitto ja muotoilu ovat myös perinteisiä painotuotteita joustavampia. Liian tiiviiltä vaikuttavan, kognitiota kuormittavan ja silmiä rasittavan rivityksen voi muuttaa. Näytöllä olevan proosan typografian ja taiton voi mukauttaa enemmän itselleen sopivaksi. Sivun palstoja voi kaventaa ja tekstiä voi myös rytmittää lisäämällä rivivälejä jokaisen lauseen perään. 

Digitaalisten tekstien ja tekstialustojen potentiaalia on alettu hyödyntämään myös koulutuksessa, erityisesti osana lukemisen ja kielen opiskelua. Tutkimusten mukaan digitaaliset tekstit auttavat lukemisen ja kielen opiskelijoita, mutta myös lukuhaluttomia lukijoita sekä erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiviä. Ne näyttävät lisäävän opiskelijan motivaatiota ja luottamusta omiin lukemisen taitoihin. 

Digitaalisten tekstien edut

  •  säästää paperia
  •  mahdollistaa erilaisten kuvien, videoiden, äänien sekä animaatioiden käytön
  •  saattaa olla visuaalisesti houkuttelevampi kuin perinteinen teksti. 

Toisaalta näytöltä lukeminen voi rasittaa silmiä sekä selkää eri tavoin kuin painetut niteet. Tutkimusten mukaan tällöin lukijan on vaikeampi ymmärtää näytöltä lukemaansa kuin perinteistä kirjaa. Mobiililaitteiden muut sovellukset ja käyttömahdollisuudet ovat myös usein lukemista häiritseviä tekijöitä, jonka lisäksi mobiililaitteiden näyttöjen säteilemä valo voi olla silmille hyvin kuormittavaa.

Digitaalisten tekstien vaikutuksia lukijan kykyyn sitoutua ja syventyä teksteihin on myös tutkittu. Yhdysvaltalaiseen tutkimukseen (Martin-Beltrán, Tigert, Madigan Peercy & Silverman, 2017) osallistuneet monikieliset opiskelijat sitoutuivat sekä digitaaliseen tekstiin että painettuun tekstiin samalla tavalla, mutta sitoutumisen laadussa havaittiin eroja. Opiskelijat syventyivät paremmin ja keskustelivat enemmän painetun tekstin pohjalta. 

Tämä osoittaa, että perinteinen kirja saattaa kuitenkin tukea lukutaidon kehitystä digitaalista tekstiä paremmin. Digitaaliseen tekstiin sitoutuminen todettiin tutkimuksessa heikommaksi ja opiskelijoiden keskustelut digitaalisista teksteistä olivat vähemmän yksityiskohtaisia. 

Kun opiskelijat lukivat tekstiä paperilta, he

  • lukivat todennäköisemmin tekstiä uudelleen
  • käyttivät tekstin rakenteita tehokkaammin ymmärtämisen tukena
  • huomasivat yksittäiset sanat paremmin.

 

Lähteet

Duran, E. 2013. Efficiency in reading comprehension: A comparison of students´ competency in reading printed and digital texts. Academic Journals, vol 8 (6): s. 258-269.

Martin-Beltrán, Melinda, Tigert, Johanna M., Madigan Peercy, Megan & Silverman & Rebecca D. 2017. Using Digital Texts vs. Paper Texts to Read Together: Insights into Engagement and Mediation of Literacy Practices Among Linguistically Diverse Students. International Journal of Educational Research, vol. 82: s. 135-146.