Digitaaliset mediat ja ajankäytön säätely

Sanna-Leena Knuuttila, Risto Niemi-Pynttäri ja Urho Tulonen

Digitaalisten medioiden liikakäyttö on jossain määrin normalisoitunut yhteiskunnan digitalisaation myötä. Etenkin mobiililaitteet ovat niin vahvasti mukana arjessamme, että nykyisin on miltei oudompaa pidättäytyä niiden käytöstä kuin käyttää niitä liikaa.

Liikakäyttö voi johtua esimerkiksi työelämän vaatimuksista, tai päinvastoin tarpeesta irtaantua arjen velvollisuuksista. Joillekin digitaaliset ympäristöt saattavat olla ainut kanava sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Joillekin liikakäytön syynä voi yksinkertaisesti olla viihteellisten sisältöjen tuottama mielihyvä tai videopelien koukuttava vaikutus.

Digitaalisten medioiden liikakäyttö voi olla pahimmillaan elämänlaatua merkittävästi heikentävä asia. Toisaalta puhe ‘nettiriippuvuudesta’ ja vastaavat digitaalisten medioiden käyttöä korostetun negatiivisesti kehystävät diskurssit voivat myös olla leimaavia, harhaanjohtavia ja aiheuttaa turhaa huolta. 

Raja haitallisen ja terveen median kulutuksen välillä on usein häilyvä ja vaihtelee yksilöittäin. Pelkkä lisääntynyt ajankäyttö digitaalisten medioiden parissa ei itsessään muodosta varsinaista ongelmaa. Sen sijaan vaikeus olla erossa verkosta pidempiä aikoja voi olla merkki ongelmasta. Toisaalta ongelmat saattavat olla paljon arkisempiakin: liiallinen ajanvietto näyttöpäätteen ääressä voi aiheuttaa univaikeuksia. Media itsessään on harvoin ongelman alku ja juuri: oireilu saattaa johtua monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Vaikka digitaaliset mediat juurtuvat jatkuvasti vahvemmin osaksi yhteiskuntaa ja arkea, on oleellista rajata niiden käyttöä samalla tavoin, kuin minkä tahansa muunkin elämän osa-alueen kohdalla. Hyvä elämä koostuu monipuolisista harrastuksista, joita harrastetaan tasapainossa keskenään, eivätkä digitaaliset mediat ole tämän asian suhteen minkäänlainen poikkeus.

 

Lähteet

Marazziti, Donatella; Stefano Baroni & Federico Mucci. 2016. Internet and Novel Technology Addiction: The Latest Epidemic. In “Internet Addiction : Prevalence, Risk Factors and Health Effects, edited by Margaret E. Adams.  Nova Science Publishers Incorporated. s. 1-9.

Päihdelinkki. 2013. “Nettiriippuvuus”. 21.5.2013. https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/toiminnalliset-riippuvuudet/nettiriippuvuus. Viitattu 12.05.2020.

Mieli. N/A. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/riippuvuusongelmat/nettiriippuvuus-aiheuttaa-sosiaalisia. Viitattu 12.05.2020.